Hiljaisen viikon tiistai

Tänäänkin me suunnittelemme tappavamme sen Kristuksen, joka haluaisi vallata alaa sydämessämme.

Mark. 12:1–12
Jeesus alkoi puhua ylipapeille ja kansanjohtajille vertauksin:

»Mies istutti viinitarhan ja ympäröi sen aidalla. Hän antoi louhia altaan rypäleiden polkemista varten ja rakennutti vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja matkusti itse pois. Vuokranmaksun aikaan hän valtuutti orjan perimään viljelijöiltä osan viinitarhan tuotosta. Viljelijät kävivät käsiksi orjaan, pieksivät hänet ja lähettivät pois tyhjin käsin. Omistaja lähetti toisen orjan. Tätä he löivät päähän ja nöyryyttivät. Omistaja lähetti taas uuden orjan, ja tämän he tappoivat. Hän lähetti vielä monta muutakin orjaansa; toiset he pieksivät, toiset tappoivat.

Vielä yksi oli jäljellä: omistajan rakas poika. Hän lähetti tämän viimeisenä heidän luokseen ja ajatteli: ’Poikaani he kunnioittavat.’ Mutta viininviljelijät sanoivat toisilleen: ’Tuo on perillinen. Tapetaan hänet, niin saamme hänen perintönsä.’ He kävivät käsiksi poikaan, tappoivat hänet ja heittivät ruumiin viinitarhan ulkopuolelle. Mitä viinitarhan omistaja tekee? Hän tulee, tappaa viljelijät ja vuokraa viinitarhansa muille. Ettekö tunne pyhistä kirjoituksista edes tätä kohtaa?

’Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,
on nyt koko rakennuksen tärkein.
Se on tullut Herralta,
ja meistä se on ihme.’»

Ylipapit ja kansanjohtajat halusivat vangita Jeesuksen, sillä he ymmärsivät, että Jeesus oli vertauksessaan puhunut heistä. He kuitenkin pelkäsivät väkijoukkoa, ja niinpä he antoivat hänen olla ja lähtivät pois.

Me tapoimme elämän ruhtinaan

Aivan kuten Paavali sanoi aikanaan, “Te tapoitte elämän Herran”, niin mekin suunnittelemme Hänen tappamistaan. Hän on meille liian kaunis ja Hänen rakkautensa ihmisiä kohtaan on meille liikaa. Emme kestä Hänen rakkauttaan, joten hylkäämme ja käännämme selkämme Hänelle.

Kun käännämme selän Jumalan kuvalle, ihmiselle, käännämme selän Kristukselle. Kun emme kykene anteeksiantoon, hylkäämme Jeesuksen. Kun emme kykene katsomaan sorrettuja silmiin, emme kykene katsomaan Kristusta silmiin. Kun kuljemme ohi ihmisen, ohitamme Jeesuksen.

Kaksituhatta vuotta myöhemmin on niin helppo nähdä tarinan kulku. Jos olisin elänyt silloin kiihkeässä Palestiinassa, olisin vaatinut Kristuksen kuolemaa. Hän ei ollut se, jollaista odotettiin vapauttajaksi ja uudeksi kuninkaaksi. Olisin todennäköisesti halveksinut häntä. Vallanpitäjänä olisin suunnitellut murhaa päästäkseni helpolla. Joukon jatkeena olisin ulkoistanut vihani ja yhtynyt ristiinnaulitsemista vaativien lynkkauskuoroon.

Vaikka en aina näe Kristusta, olen rakastettu. Juuri sen vuoksi meidän tulisi muuttua, meidän tulisi rakastaa ihmistä. Anna minun nähdä sinut jokaisessa luodussa, jokaisessa kulkijassa.