Hiljaisen viikon keskiviikko

Sanoma Jumalan valtakunnasta on enemmänkin tätä päivää varten kuin kuoleman jälkeistä elämää varten.

Mark. 12:18–34

Sitten Jeesuksen luokse tuli saddukeuksia, joiden mukaan kuolleet eivät herää eloon. He esittivät hänelle kysymyksen: »Opettaja, Mooses on määrännyt näin: jos jonkun miehen veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon mutta ei lasta, miehen on mentävä lesken kanssa naimisiin ja jatkettava veljensä sukua. No, olipa kerran seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli jättämättä jälkeläisiä. Sitten toinen veli otti lesken, mutta hänkin kuoli jälkeläisiä jättämättä. Samoin kävi kolmannelle. Lopulta yhdellekään seitsemästä veljeksestä ei jäänyt jälkeläisiä. Viimeisenä kuoli nainen. Kenelle hän kuuluu, kun kuolleet heräävät? Hänhän oli naimisissa kaikkien seitsemän kanssa.»

Jeesus vastasi heille: »Olette pahasti hakoteillä. Miksikö? Koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. Kun noustaan kuolleista, ei ketään anneta vaimoksi eikä mennä naimisiin vaan ollaan kuin enkelit taivaassa. Ja kuolleiden herättämisestä puheen ollen, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjan kertomusta palavasta pensaasta? Siinä Jumala puhuu Moosekselle ja sanoo: ’Minä olen Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.’ Ei Jumala ole kuolleiden Jumala vaan elävien. Pahastipa olette eksyksissä.»

Eräs oppinut oli seurannut Jeesuksen ja saddukeusten väittelyä. Hän oli nähnyt, miten viisaasti Jeesus oli vastannut. Hän tuli nyt Jeesuksen luokse ja kysyi: »Mikä Mooseksen lain käskyistä on kaikkein tärkein?» Jeesus vastasi: »Tärkein on tämä: ’Kuuntele, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja mielestäsi. Rakasta häntä koko elämälläsi ja kaikin voimin.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi’. Näitä tärkeämpää käskyä ei ole.»

Oppinut sanoi Jeesukselle: »Totta puhut, opettaja, kun sanot, että Herra on ainoa Jumala ja ettei ole muita kuin hän. Ja kun rakastaa Jumalaa koko sydämellään, ymmärryksellään ja voimallaan ja lähimmäistään kuin itseään, se merkitsee enemmän kuin polttouhrit ja muut uhrilahjat yhteensä.» Jeesus näki, että oppinut vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: »Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.»

Kukaan ei enää uskaltanut kysyä Jeesukselta mitään.

Rakasta

Liian usein ajattelen taivasta, kun minun pitäisi ajatella tätä päivää. Haluan paeta kipuja ja pahuutta ja ajatella, että rajan toisella puolella asiat ovat hyvin. Joskus kaikki on hyvin, mutta Jumala sinä et ole kuolleiden Jumala, vaan elävien Jumala. Kutsu minut toimimaan tätä päivää varten ja anna minulle luottamusta, että sinä hoidat rajan tuonpuoleiset asiat.

Olisinpa tänään kohdassa, jossa minun ei enää tarvitse kysyä sinulta mitään. En kaipaisi huomista päivää, vaan tänään osaisin rakastaa. Mitä jos tänään ymmärtäisin, että rakkauteni sinua kohtaan on nähtävissä siinä, miten rakastan lähimmäisiäni? Mittaa Jumala minut sillä mittarilla. Kiitos, että olet armollinen minua kohtaan.