₁Vanhimman arvovallalla tervehdin sinua, rakas Gaius! Minä todella rakastan sinua. ₂Rakas ystävä, rukoilen sinulle terveyttä ja kaikkea muutakin hyvää. Henkisestihän voitkin oikein hyvin. ₃Ilahduin suuresti, kun tänne tulleet veljet kertoivat sinun elävän totuudessa. Niinhän sinä elätkin. ₄Eikä mikään ilahduta minua niin kuin se, että kuulen oman lapseni elävän totuudessa.

₅Rakas ystävä, annat itsestäsi uskollisen kuvan kaikella, mitä teet veljien ja sisarien, muualta tulleidenkin, hyväksi. ₆He ovat todistaneet seurakunnalle rakkaudestasi. Teet oikein, kun autat heitä jatkamaan matkaansa tavalla, joka sopii Jumalan lähettiläiden arvolle. ₇He ovat lähteneet matkaan hänen nimissään, eivätkä ole huolineet mitään niiltä, jotka eivät tunne häntä. ₈Meidän velvollisuutemme on siis huolehtia heidänlaistensa elatuksesta. Silloin mekin teemme työtä itse totuuden hyväksi.

₉Kirjoitan tässä seurakunnalle pari sanaa, vaikka Diotrefes ei tunnusta arvovaltaamme. Hänhän nauttii voidessaan korostaa asemaansa. ₁₀Siksi aionkin tullessani huomauttaa hänelle siitä, mitä hän saa aikaan levittäessään meistä ilkeitä juoruja. Eikä hän siihen tyydy. Lisäksi hän kieltäytyy ottamasta veljiä ja sisaria vastaan. Niitä, jotka ottaisivat, hän kieltää tekemästä niin ja jopa ajaa heidät pois seurakunnasta.

₁₁Rakas ystävä, älä ota mallia pahasta vaan hyvästä. Hyväntekijä on Jumalasta, mutta pahantekijä ei ole Jumalaa nähnytkään. ₁₂Demetrioksesta puhutaan pelkkää hyvää; itse totuuskin on hänen puolellaan. Samoin todistamme me, ja niin kuin tiedät, meidän todistukseemme voit luottaa.

₁₃Minulla olisi sinulle paljonkin kirjoitettavaa, mutta en tahdo kertoa sitä kynällä ja musteella. ₁₄Haluan mieluummin tavata sinut kasvotusten, niin että voimme puhua.

₁₅Rauhaa sinulle. Ystävät lähettävät sinulle terveisiä. Kerro sinäkin terveisiä ystäville, jokaiselle erikseen.