Jeesus lähti sitten Tyroksen seudulta, kulki Sidonin ja Dekapoliksen alueiden kautta ja tuli Galileanjärvelle. Hänen luokseen tuotiin kuuro mies, jolla oli puhevika. Jeesusta pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Jeesus otti miehen erilleen väkijoukosta. Hän pani sormensa miehen korviin, sylkäisi ja kosketti tämän kieltä. Sitten hän katsoi taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle arameaksi: ”Effata.” Se tarkoittaa ”avaudu”. Samassa kuuron korvat avautuivat ja kieli vapautui kahleistaan, ja hän puhui virheettömästi.

Jeesus kielsi kertomasta tapahtuneesta kenellekään, mutta mitä enemmän hän kielsi, sitä enemmän hänestä puhuttiin. Ihmiset olivat aivan ihmeissään ja sanoivat: ”Onpa hän tehnyt kaiken hyvin! Hän saa kuurot kuulemaan ja mykät puhumaan.” (Mark. 7: 31–37)