37Kun Jeesus ja oppilaat seuraavana päivänä laskeutuivat vuorelta, heitä vastassa oli suuri väkijoukko. 38Sieltä eräs mies huusi: »Opettaja, minä pyydän sinua: auta poikaani, ainoaa lastani! 39Hän joutuu usein pahan hengen valtaan. Yhtäkkiä poika karjuu ja kouristelee suu vaahdossa. Kun paha henki lopulta lähtee hänestä, hän on aivan ruhjeilla. 40Pyysin oppilaitasi karkottamaan sen, mutta he eivät pystyneet.» 41Silloin Jeesus sanoi: »Voi teitä epäuskoisia ja kieroutuneita tämän ajan ihmisiä! Miten kauan minun vielä pitää olla kanssanne ja kestää teitä? Tuo poikasi tänne.» 42Vielä pojan tullessakin demoni retuutti häntä ja sai hänet kouristelemaan, mutta Jeesus käski sen lähteä. Hän paransi pojan ja luovutti hänet takaisin isälle. 43Kaikki ihmettelivät Jumalan suuruutta.
Jeesus puhuu taas kuolemastaan
Kun kaikki ihmettelivät Jeesuksen tekoja, hän sanoi oppilailleen:44»Painakaa mieleenne nämä sanat: Ihmisen Poika luovutetaan ihmisten käsiin.» 45Oppilaat eivät ymmärtäneet, mistä Jeesus puhui. Sanojen merkitys jäi heille hämäräksi, eivätkä he käsittäneet niitä. He eivät kuitenkaan uskaltaneet kysyä, mitä Jeesus tarkoitti.
Kuka on tärkein?
46Oppilaat alkoivat miettiä, kuka heistä mahtoi olla tärkein. 47Kun Jeesus sai tietää, mitä heidän mielessään liikkui, hän otti viereensä lapsen 48ja sanoi: »Se, joka ottaa tämän lapsen luokseen minun nimissäni, ottaa luokseen minut. Ja se, joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen minun lähettäjäni. Se teistä, joka on kaikkein pienin, on oikeasti suuri.»
Ketkä ovat samalla puolella?
49Silloin Johannes sanoi: »Mestari, me näimme jonkun karkottavan demoneja sinun nimissäsi. Yritimme estää häntä, koska hän ei seuraa sinua meidän kanssamme.» 50Jeesus kuitenkin vastasi: »Älkää estelkö. Se, joka ei ole teitä vastaan, on teidän puolellanne.»