₁Onnellinen on se, joka ei noudata

pahantekijöiden neuvoja,

ei seiso väärintekijöiden joukossa

eikä viihdy pilkkaajien seurassa.

₂Jumalan opetukset ovat hänen ilonsa,

yötä päivää hän niitä mietiskelee.

₃Hänestä tulee kuin virtojen varrelle istutettu puu:

se antaa satonsa ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu.

Hän menestyy kaikessa, mihin ryhtyy.

₄Tällaisia eivät ole pahantekijät.

He ovat kuin kuivia korsia,

joita tuuli puhaltaa sinne tänne.

₅Siksi pahat eivät voi väistää tuomiotaan

eivätkä pitää puoliaan,

kun Jumalan tahtoa noudattavat ovat koolla.

₆Jumala tuntee oikeudenmukaisten askeleet,

mutta pahantekijöiden tie johtaa tuhoon.

₁Miksi kansat liikehtivät levottomasti,

kansakunnat punovat turhia juoniaan?

₂Maan muut kuninkaat nousevat Jumalaa vastaan

ja vastustavat kuninkaaksi voideltua Jumalan valittua.

Hallitsijat liittoutuvat ja sanovat:

₃»Revitään irti kahleet,

irrotetaan itsemme heidän köysistään.»

₄Taivaan hallitsija nauraa heille,

hän pilkkaa heitä.

₅Hänen raivonsa kauhistuttaa,

vihan vallassa hän puhuu heille:

₆»Minä olen asettanut kuninkaani

Siioniin, pyhälle vuorelleni.»

₇»Minä, Jumalan valitsema kuningas,

tahdon nyt kertoa, mitä Jumala on säätänyt.

Hän sanoi minulle: ’Sinä olet poikani,

tänään minä synnytin sinut.

₈Pyydä vain minulta, niin annan omaksesi kansat,

valtasi ulottuu maan ääriin.

₉Sinä murskaat kansat rautaisella sauvalla,

särjet ne kuin saviastian.’»

₁₀Te kuninkaat, kuunnelkaa,

ottakaa vastaan tämä kehotus, maan hallitsijat!

₁₁Palvelkaa Jumalaa pelolla.

Vapiskaa kunnioituksesta,

kun kohotatte hänelle riemuhuudon.

₁₂Tervehtikää kunnioittaen kuningasta,

Jumalan poikaa,

jotta Jumala ei vihastuisi eikä teille kävisi huonosti.

Sillä nopeasti leimahtaa hänen vihansa.

Onnellisia ovat ne, jotka turvautuvat häneen.

₂Jumala, kuinka paljon minulla onkaan vihollisia!

Niin monet käyvät kimppuuni

₃ja puhuvat minusta:

»Ei Jumala häntä auta.»

(välisoitto)

₄Mutta sinä, Jumala, olet minua suojaava kilpi.

Palautat kunniani ja nostat pääni pystyyn.

₅Kovalla äänellä huudan apuun Jumalaa,

ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltaan.

(välisoitto)

₆Käyn levolle, nukun ja herään uuteen aamuun,

sillä Jumala on turvanani.

₇En pelkää tuhatpäistä joukkoa,

joka minua piirittää.

₈Nouse, Jumala, minun Jumalani, ja tule apuun!

Anna luja isku kaikkien vihollisteni leukaluuhun,

lyö murskaksi pahantekijöiden hampaat.

₉Jumala pelastaa,

hän siunaa kansaansa.

(loppusoitto)