₁Lopulta emme enää kestäneet kauempaa. Siksi päätimme itse jäädä Ateenaan ₂ja lähettää luoksenne veljemme Timoteuksen. Hän on Jumalan työtoveri levittäessään Kristuksen ilosanomaa. Lähetimme hänet vahvistamaan uskoanne, ₃etteivät nämä teidän vaikeutenne saisi ketään teistä horjumaan. Tehän tiedätte, että vaikeudet ovat meidän osamme. ₄Jo teidän luonanne me sanoimme, että joutuisimme kärsimään. Juuri niin myös tapahtui, kuten tiedätte. ₅Siksipä en enää kestänyt, vaan lähetin Timoteuksen ottamaan selvää teidän uskostanne. Pelkäsin, että Kiusaaja olisi koetellut teitä niin, että työmme olisi valunut tyhjiin.

₆Nyt Timoteus on kuitenkin palannut teidän luotanne ja kertonut hyviä uutisia uskostanne ja rakkaudestanne. Hänen mukaansa te muistelette meitä aina hyvällä ja kaipaatte meitä samoin kuin me teitä. ₇Siksi, veljet ja sisaret, teidän uskonne on rohkaissut meitä kaikkien paineidemme ja vaikeuksiemme keskellä. ₈Nyt mekin voimme elää ja hengittää, kun te pidätte kiinni Herrasta. ₉Miten voisimmekaan kiittää Jumalaamme kylliksi, kun iloitsemme teistä hänen edessään? ₁₀Yötä päivää me rukoilemme rukoilemasta päästyämme, että saisimme nähdä teidät ja paikata uskonne puutteet.

₁₁Kunpa itse Jumala, Isämme, ja Herramme Jeesus kuitenkin näyttäisivät meille tien teidän luoksenne. ₁₂Toivon Herran lisäävän ja kasvattavan teidän rakkauttanne toisianne ja kaikkia muita kohtaan – rakastammehan mekin teitä. ₁₃Silloin sydämenne vahvistuu ja on virheettömän pyhä Jumalamme ja Isämme edessä, kun Herramme Jeesus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Aamen.