₁Katsokaa, miten Isä on meitä rakastanut! Siksi meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, ja Jumalan lapsia me olemmekin. Siksi maailma ei tunne meitä; eihän se tunnistanut Jumalaakaan. ₂Rakkaat ystävät, me olemme nyt Jumalan lapsia. Vielä ei kuitenkaan ole selvinnyt, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se selviää, meistä tulee Jumalan kaltaisia. Saammehan silloin nähdä hänet sellaisena kuin hän on. ₃Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, puhdistuu yhtä puhtaaksi kuin hänkin on.

₄Jokainen, joka tekee syntiä, rikkoo samalla lakia. Syntihän merkitsee laittomuutta. ₅Niin kuin tiedätte, Kristus tuli ottamaan synnit pois ja on itse synnitön. ₆Syntiä ei tee kukaan, joka pysyy hänen yhteydessään. Kukaan, joka tekee syntiä, ei ole nähnyt Kristusta eikä oppinut tuntemaan häntä.

₇Lapseni, älkää antako kenenkään eksyttää itseänne. Se, joka toimii oikein, on syytön niin kuin Kristuskin. ₈Se taas, joka tekee syntiä, on Paholaisesta, sillä tämä on tehnyt syntiä alusta alkaen. Jumalan Poika tuli maailmaan juuri kumoamaan Paholaisen aikaansaannokset. ₉Kukaan Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan kylvämä siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on saanut alkunsa Jumalasta. ₁₀Tästä paljastuu, kuka on Jumalan ja kuka Paholaisen lapsi. Jumalasta ei ole kukaan, joka tekee väärin eikä rakasta veljiään ja sisariaan.

₁₁Tämä on se sanoma, jonka olette kuulleet alusta saakka: meidän pitää rakastaa toisiamme. ₁₂Emme saa olla sellaisia kuin Kain, Pahan lapsi, joka tappoi raa’asti veljensä. Miksikö hän teurasti tämän? Siksi, että hänen tekonsa olivat pahoja mutta hänen veljensä teot hyviä.

₁₃Veljet ja sisaret, älkää ihmetelkö, jos maailma vihaa teitä. ₁₄Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiämme ja sisariamme. Se, joka ei rakasta, pysyy kuoleman vallassa. ₁₅Jokainen, joka vihaa veljeään tai sisartaan, on murhaaja. Ja niin kuin tiedätte, ikuinen elämä ei kuulu murhaajalle.

₁₆Olemme oppineet tuntemaan rakkauden siitä, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Niinpä meilläkin on velvollisuus antaa henkemme veljiemme ja sisariemme puolesta. ₁₇Miten Jumalan rakkaus voisi pysyä kenessäkään hyväosaisessa, joka sulkee sydämensä puutetta kärsivältä veljeltään tai sisareltaan?

₁₈Lapseni, meidän rakkautemme pitää ilmetä totuuden mukaisina tekoina, ei sanoina ja puheina. ₁₉Siitä tiedämme, että olemme lähtöisin Totuudesta, ja voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme. ₂₀Jumala tietää kaiken ja on suurempi kuin meidän sydämemme, vaikka se syyttäisi meitä jostain.

₂₁Rakkaat ystävät, jos sydämemme ei syytä meitä, voimme lähestyä Jumalaa rohkeasti. ₂₂Mitä ikinä pyydämmekin häneltä, me saamme sen, koska noudatamme hänen käskyjään ja teemme hänelle mieliksi. ₂₃Tämä on hänen käskynsä: meidän pitää luottaa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toisiamme, niin kuin tämä käski meidän tehdä. ₂₄Se, joka noudattaa Jumalan käskyjä, pysyy hänen yhteydessään, ja Jumala pysyy hänessä. Jumala antoi meille Hengen, ja siitä me tiedämme, että hän pysyy meissä.