₁Alkaisimmeko taas kehua itseämme? Tarvitsemmeko muka suosituskirjeitä teitä varten tai suosituksia teiltä niin kuin eräät? ₂Te olette itse meidän suosituskirjeemme, joka on kirjoitettu sydämeemme kaikkien nähtäväksi ja luettavaksi. ₃On ilmiselvää, että te olette Kristuksen kirje, jonka me kirjoitimme. Sitä ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin vaan ihmissydämiin.

₄Näin lujasti Kristus on saanut meidät luottamaan Jumalaan. ₅En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin. Meidän kykymme on saatu Jumalalta. ₆Hän antoi meille muun muassa kyvyn palvella uutta liittoa, joka ei perustu lain kirjaimeen vaan Henkeen. Laki on näet kuolemaksi, mutta Henki tekee eläväksi.

₇Kun lain säädökset oli kaiverrettu kivitauluihin, israelilaiset eivät voineet katsoa Mooseksen kasvojen kirkkautta. Jos kuolemaa palvelevalla viralla oli tällainen katoava kirkkaus, ₈kuinka kirkas onkaan Henkeä palveleva virka! ₉Jos kerran tuomion virka loistaa kirkkautta, on oikeamielisyyden virka vielä paljon loistavampi. ₁₀Sen suunnaton kirkkaus himmentää kaiken, mikä ennen näytti kirkkaalta. ₁₁Jos katoavakin kerran on kirkasta, niin vielä paljon kirkkaampaa on se, mikä pysyy.

₁₂Koska meillä on tällainen toivo, esiinnymme rohkeasti, ₁₃toisin kuin Mooses. Hänhän peitti kasvonsa, etteivät israelilaiset näkisi hänen tilapäisen kirkkautensa katoavan. ₁₄Israelilaisista tuli itsepäisiä, ja sama peite on vieläkin paikoillaan, kun he lukevat vanhan liiton kirjoituksia. Se ei poistu, sillä vain Kristus voi sen poistaa. ₁₅Peite on vielä nykyisinkin israelilaisten sydämen päällä, kun Mooseksen lakia luetaan. ₁₆Aina, kun jonkun sydän kääntyy Herran puoleen, peite poistetaan.

₁₇Herra on Henki, ja siellä, missä on Herran Henki, on vapaus. ₁₈Me kaikki heijastamme peittämättömillä kasvoillamme Herran kirkkautta ja muutumme hänen kuvansa kaltaisiksi. Herran Hengen voimalla tuo kirkkaus vie meidätkin kirkkauteen.