45Tämän jälkeen monet juutalaiset alkoivat uskoa Jeesukseen. He olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki. 46Jotkut menivät kuitenkin kertomaan fariseuksille, mitä Jeesus oli tehnyt.
47Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle. He pohtivat: »Mitä meidän pitäisi tehdä, koska tämä mies tekee monia ihmeitä todisteeksi omasta puolestaan? 48Jos annamme hänen jatkaa, kaikki alkavat uskoa häneen. Kohta roomalaiset tulevat ja vievät maamme ja tuhoavat kansamme.» 49Yksi keskustelijoista oli nimeltään Kaifas. Hän oli sinä vuonna ylipappi, ja hän sanoi: »Te ette ymmärrä mitään. 50Ette osaa järkeillä, että yhden kannattaa kuolla koko kansan puolesta. Niin on teille parempi: silloin koko kansa ei tuhoudu.» 51Tämä ajatus ei ollut hänen omasta päästään, vaan sen vuoden ylipappina hän profetoi, että Jeesus kuolisi kansan puolesta. 52Jeesus ei tosin kuolisi vain oman kansansa puolesta, vaan kuolemallaan hän kokoaisi yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset.
53Siitä päivästä alkaen neuvosto suunnitteli Jeesuksen tappamista. 54Siksi Jeesus ei enää liikkunut avoimesti Juudeassa vaan vetäytyi Efraimin kaupunkiin, joka on asumattoman seudun liepeillä. Hän pysytteli siellä oppilaineen.
55Juutalaisten pääsiäinen oli tulossa, ja monet seudun asukkaista lähtivät jo etukäteen Jerusalemiin puhdistautumaan. 56He etsivät Jeesusta ja puhuivat temppelissä keskenään: »Mitä luulette? Jättäisikö hän tosiaan tulematta juhlille?»
57Ylipapit ja fariseukset olivat päättäneet pidättää Jeesuksen. He olivat antaneet käskyn, että jos joku tiesi Jeesuksen olinpaikan, se piti ilmoittaa heille.
