Suomen Pipliaseura

5.3.2022 vesper

Psalmiteksti

Jumalan lähellä on paras paikka

1Asaf-laulu

Hyvä on Jumala Israelille,

niille, joiden mieli on vilpitön.

2Mutta minun jalkani olivat vähällä livetä,

olin kaatumaisillani,

3kun aloin kadehtia ylimielisiä,

näin pahaa tekevien voivan hyvin.

4Ei kuoleman uhka kosketa heitä,

heidän vatsansa vain kasvaa.

5Ei heillä ole samoja murheita kuin muilla,

onnettomuudet eivät heitä piinaa.

6Ylpeys kiiltelee heidän kaulakorunaan,

ja väkivallan viitta hulmuaa heidän ympärillään.

7Pahantekijöiden turpeat silmät

pullistuvat heidän päässään.

Heidän mielensä pursuaa pahoja aikeita.

8He pilkkaavat ja puhuvat pahaa

ja polkevat muut alleen häikäilemättömästi.

9Puheillaan he ivaavat taivasta,

eikä heidän sanoiltaan säästy kukaan maan päällä.

10Tämän kaiken vuoksi kansa kuuntelee pahantekijöitä,

imee kuin pesusieni kaikki heidän ajatuksensa.

11Ylimieliset sanovat: »Tietääkö Jumala muka kaiken?

Miten Korkein voisi olla kaikesta perillä?»

12Tällaisia ovat pahantekijät,

rauhassa saa heidän omaisuutensa karttua.

13Olenko aivan turhaan pitänyt sydämeni puhtaana

ja käteni tahrattomina!

14Kaiken päivää minua kohdellaan kaltoin,

ja joka aamu minua rangaistaan.

15Jos sanoisin: »Minäkin tahdon puhua

ylimielisten tavoin»,

pettäisin sinun omiesi luottamuksen, Jumala.

16Pohdin, kuinka voisin ymmärtää kaiken tämän,

se oli minulle ongelma.

17Mutta sitten tulin Jumalan pyhäkköön

ja käsitin, miten ylimielisille lopulta käy.

18Tosiaankin – sinä, Jumala, annat heidän astua

liukkaille kiville, he luiskahtavat omaan petollisuuteensa.

19Niin pahantekijät joutuvat äkisti keskelle kauhua,

kohtaavat loppunsa odottamattomalla tavalla.

20Jumalani, Herrani, he ovat kuin painajainen, josta herätään

ja joka ravistellaan mielestä.

21Sydämeni oli katkera, ja sisälläni velloi tuska.

22Kuinka olinkaan typerä, mitään en ymmärtänyt.

Olin edessäsi kuin järjetön olento.

23Kaikesta huolimatta olen aina luonasi,

sinä tartut kiinni kädestäni.

24Ohjaat minua neuvoillasi

ja nostat minut viimein kunniaan.

25Kukapa muu minulla olisi taivaassa, ellet sinä!

Kun olen kanssasi, en kaipaa mitään maan päällä.

26Kun ruumiini ja mieleni loppu koittaa,

Jumala on osani ja turvakallioni ikuisesti.

27Nyt ymmärrän: ne hukkuvat,

jotka ovat sinusta etäällä.

Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinua.

28Mutta minun on hyvä olla Jumalan lähellä.

Olen ottanut turvapaikakseni Jumalan, Herrani,

ja kerron kaikista hänen teoistaan.

Psalmi 73:1-28UT2020Avaa lukunäkymä
Suomen Pipliaseurav.4.26.9
Seuraa meitä