Jeesus ja oppilaat tulivat järven toiselle puolelle gerasalaisten alueelle. Heti veneestä noustuaan Jeesus kohtasi demonin vallassa olevan miehen, joka oli tulossa hautausmaalta. Mies asui hautaluolissa, eikä häntä saatu enää pidettyä kurissa kahleillakaan. Monesti hänet oli kahlehdittu jaloistaan ja käsistään, mutta hän oli rikkonut kahleet ja käsiraudat. Kukaan ei mahtanut hänelle mitään. Hän vietti yöt ja päivät haudoissa ja vuorilla, karjui ja murjoi itseään kivillä. Kun mies näki kaukaa Jeesuksen, hän tuli juosten, heittäytyi maahan tämän eteen ja huusi kovalla äänellä: ”Jeesus, korkeimman Jumalan Poika! Mitä tekemistä minulla on sinun kanssasi? Vanno Jumalan kautta, ettet kiduta minua!” Jeesus oli näet jo käskemässä demonia lähtemään miehestä mutta kysyikin nyt: ”Mikä sinun nimesi on?” Mies vastasi: ”Legioona, sillä meitä on monta.” Demonit pyysivät ja rukoilivat, ettei Jeesus ajaisi niitä pois siltä seudulta.
Läheisellä vuorenrinteellä oli suuri sikalauma laitumella. Demonit pyysivät Jeesukselta: ”Anna meidän mennä sikoihin.” Jeesus antoi niille luvan. Silloin demonit lähtivät miehestä ja menivät sikoihin, ja sikalauma ryntäsi jyrkänteeltä alas järveen. Sikoja oli noin kaksituhatta, ja ne kaikki hukkuivat.
Sikoja ruokkivat miehet lähtivät pakoon ja kertoivat kaiken tapahtuneesta kaupungissa ja kylissä. Ihmiset lähtivät katsomaan, mitä oli tapahtunut. He tulivat Jeesuksen luokse ja näkivät, että demonijoukon vallassa ollut mies istui täysissä pukeissa ja järjissään. Se sai ihmiset pelästymään. Silminnäkijät kertoivat heille, mitä demonien vallassa olleelle miehelle oli tapahtunut ja kuinka sikojen oli käynyt. Silloin kaikki pyysivät, että Jeesus lähtisi heidän seudultaan.
Kun Jeesus oli nousemassa veneeseen, demoneista vapautunut mies pyysi lupaa jäädä Jeesuksen seuraan. Jeesus ei suostunut vaan sanoi: ”Mene kotiin omaistesi luokse ja kerro, miten paljon Herra sääli ja auttoi sinua.” Mies lähti ja alkoi kertoa kaikkialla Dekapoliksen alueella, mitä Jeesus oli hänelle tehnyt. Kaikki olivat ihmeissään. (Mark. 5: 1–20)
