₁Tämän jälkeen Herra valitsi vielä 72 oppilasta. Hän lähetti heidät pareittain edellään kaikkiin kaupunkeihin ja kaikille paikkakunnille, joille hän oli menossa.

₂Hän sanoi heille: »Sato on runsas mutta työntekijöitä vähän. Pyytäkää siis isännältä, että hän lähettäisi väkeään korjaamaan satoa. ₃Menkää! Minä lähetän teidät kuin karitsat susien keskelle. ₄Älkää ottako mukaanne kukkaroa, laukkua tai sandaaleja, älkääkä tervehtikö matkalla ketään. ₅Kun tulette johonkin taloon, toivottakaa ensin: ’Rauhaa tälle talolle!’ ₆Jos siellä on joku rauhaa rakastava, hän saa pitää teidän toivottamanne rauhan. Jos näin ei kuitenkaan ole, saa rauhanne palata teille takaisin. ₇Pysykää siinä talossa, johon ensin jäätte, älkääkä siirtykö talosta toiseen. Syökää ja juokaa sitä, mitä talossa on tarjolla. Kyllä työläinen palkkansa ansaitsee.

₈Kun tulette johonkin kaupunkiin ja teidät toivotetaan tervetulleiksi, syökää, mitä teille annetaan, ₉parantakaa kaupungin sairaat ja kertokaa heille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.’ ₁₀Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei toivoteta tervetulleiksi, lähtekää pois ja sanokaa keskustassa: ₁₁’Pyyhimme jaloistamme sen pölynkin, joka niihin on kaupungistanne tarttunut, ja palautamme sen teille. Tietäkää kuitenkin, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle.’ ₁₂Minä sanon teille, että Sodomallakin on viimeisenä päivänä helpompaa kuin sillä kaupungilla.»

₁₃»Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos teidän kokemanne ihmeteot olisivat tapahtuneet Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten pukeutuneet säkkiin, istuneet tuhkassa ja katuneet. ₁₄Tuomiopäivänä Tyroksella ja Sidonilla on helpompaa kuin teillä. ₁₅Ja sinä, Kapernaum: Taivaaseenko luulet kohoavasi? Manalaan asti sinä laskeudut.

₁₆Se, joka kuuntelee teitä, kuuntelee minua. Se, joka torjuu teidät, torjuu minut. Mutta se, joka torjuu minut, torjuu minun lähettäjäni.»