Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä oppilaat tulivat kysymään Jeesukselta: ”Mihin haluat meidän valmistavan sinulle pääsiäislampaan?” Jeesus käski heidän mennä kaupunkiin erään henkilön luokse ja sanoa: ”Opettajamme sanoo, että hänen hetkensä on koittanut. Hän tulee sinun luoksesi pääsiäisaterialle oppilaidensa kanssa.” Oppilaat tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian.

Illan tultua Jeesus aterioi kahdentoista oppilaansa kanssa. Kesken aterian hän sanoi: ”Minä vakuutan teille, että yksi teistä ilmiantaa minut.” Oppilaat olivat murheissaan, ja jokainen heistä alkoi kysellä: ”Herra, enhän se ole minä?” ”Minut ilmiantaa se, joka laittaa kätensä samaan astiaan kuin minä”, Jeesus vastasi. ”Ihmisen Poika lähtee pois juuri niin kuin pyhissä kirjoituksissa sanotaan. Mutta voi sitä, joka ilmiantaa Ihmisen Pojan! Sille ihmiselle olisi parempi, ettei olisi koskaan syntynytkään.” Silloin Juudas, hänen ilmiantajansa, kysyi: ”Rabbi, enhän se ole minä?” ”No, mitäpä luulet?” Jeesus vastasi.

Aterian aikana Jeesus otti leivän ja lausui kiitosrukouksen. Hän mursi leivästä palasia, antoi ne oppilaille ja sanoi: ”Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.” Hän otti maljan ja lausui kiitossanat. Sitten hän antoi maljan oppilaille ja sanoi: ”Juokaa tästä jokainen, sillä tämä on minun vereni. Se on liiton veri, joka vuodatetaan monien puolesta, syntien anteeksiantamiseksi. Minä sanon teille, etten koske viiniin ennen kuin sinä päivänä, kun juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.”

Kiitosvirren laulettuaan Jeesus ja oppilaat lähtivät Oliivimäelle. (Matt. 26: 17–30)