Jumala, anna kuninkaan jakaa oikeutta

niin kuin sinä sitä jaat,

kuninkaan pojan olla oikeudenmukainen

niin kuin sinä itse olet.

₂Näin hän ratkaisee kansasi asioita oikein,

kohtelee vähäosaisiasi oikeudenmukaisesti.

₃Silloin vuoretkin kantavat omillesi rauhaa,

oikeus kulkeutuu kukkuloilta heidän luokseen.

₄Hän puolustaa köyhiä ja auttaa kovaosaisten lapsia,

mutta riistäjistä hän tekee lopun.

₅Kansa kunnioittaa kuningasta yhtä kauan

kuin aurinko ja kuu kulkevat –

ne nousevat ja laskevat sukupolvesta toiseen.

₆Hän on janoiselle nurmelle laskeutuva sade –

sadekuuro, joka kostuttaa kuivan maan.

₇Oikeus kukoistaa hänen päivinään,

ja rauha vallitsee yhtä kauan kuin kuu kiertää.

₈Hän hallitsee koko maailmaa,

hänen valtansa ulottuu suurelta virralta maan ääriin.

₉Autiomaan asukkaat kumartuvat hänen edessään,

viholliset nuoleskelevat maan tomua.

₁₀Tarsisin ja meren saarten kuninkaiden

on tuotava hänelle lahjoja,

Saban ja Seban kuninkaat antavat hänelle kalleutensa.

₁₁Kaikki kuninkaat kumartavat häntä,

ja kansakunnat palvelevat häntä,

₁₂sillä hän pelastaa

turvattoman ja apua anovan vähäosaisen,

kaikki ne, joita kukaan ei auta.

₁₃Hän on myötätuntoinen

avuttomia ja puutteenalaisia kohtaan,

hän auttaa heidät ahdingosta.

₁₄Hän vapauttaa heidät sorrosta ja väkivallasta,

heidän henkensä on hänelle kallisarvoinen.

₁₅Eläköön kuningas kauan,

hän saa lahjaksi Saban kultaa.

Kansa rukoilee aina hänen puolestaan

ja pyytää hänelle siunausta jatkuvasti.

₁₆Hänen päivinään maassa on viljaa yllin kyllin,

se lainehtii vuorten huipuilla asti

ja antaa runsaan sadon kuin Libanon.

Kaupunkien asukkaat kukoistavat yhtä runsaslukuisina

kuin maan heinäkasvit.

₁₇Kuninkaan nimi on ikuinen,

se muistetaan aina auringon alla.

Kaikki toivovat saavansa siunauksen kuninkaalta.

Kaikki kansat kutsuvat häntä onnelliseksi.

₂On Jumala tunnettu Juudassa,

on nimensä suuri Israelissa.

₃Hänen asumuksensa on Salemissa,

temppelinsä Siionissa.

₄Kaikki taistelussa käytetyt aseet

hän murskasi.

Liekehtivät nuolet, kilvet ja miekat

hän tuhosi.

(välisoitto)

₅Loistokas olet sinä, Jumala,

mahtavampi ikuisia vuoria!

₆Rohkeilta sotureilta veit rohkeuden.

Kuolemaan nukkuneet,

eivät he voi enää tarttua aseisiin.

₇Sinä, Jaakobin Jumala, ärähdit,

ja uneen vaipuivat hevoset sotavaunuineen.

₈Sinä olet pelottava,

kuka voi kestää vihasi voiman?

₉Maa vaikenee peloissaan,

kun kuulutat tuomiosi ylhäältä taivaasta,

₁₀kun nouset, Jumala, tuomitsemaan

ja pelastat kaikki maan sorretut.

(välisoitto)

₁₁Vihasi vyörystä selvinneet muuttavat mielensä.

Puet heidät juhla-asuun, ja he ylistävät sinua.

₁₂Tehkää Jumalallenne lupaus

ja täyttäkää se.

Te kaikki hänen ympärillään,

tuokaa uhrilahja kunnioitetulle Jumalalle.

₁₃Hän tekee nöyriksi kansojen johtajat,

maan kuninkaat pelkäävät häntä.