₁₂Kun Jeesus seuraavana päivänä oli lähtenyt Betaniasta oppilaidensa kanssa, hänelle tuli nälkä. ₁₃Hän näki vähän matkan päässä viikunapuun, jossa oli lehdet. Jeesus meni katsomaan, olisiko siinä hedelmiä. Puun luokse tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Vielä ei näet ollut viikunoiden aika. ₁₄Silloin Jeesus sanoi puulle: »Sinun hedelmiäsi ei enää syö kukaan!» Hänen oppilaansa kuulivat tämän.

₁₅Jeesus ja oppilaat tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja alkoi häätää sieltä kaupustelijoita ja heidän asiakkaitaan. Hän potki nurin rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkyskauppiaiden tuolit ₁₆eikä antanut kenenkään kantaa tavaroita temppelialueen läpi. ₁₇Ihmisiä opettaessaan hän sanoi heille: »Eikö pyhissä kirjoituksissa sanota: ’Minun taloni on kaikkien kansojen rukouspaikka’? Te olette kuitenkin tehneet siitä rosvojen luolan!»

₁₈Ylipapit ja oppineet kuulivat tästä ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen tapettua. He näet pelkäsivät häntä, sillä Jeesuksen opetus oli tehnyt kansaan syvän vaikutuksen.

₁₉Illan tultua Jeesus ja oppilaat lähtivät kaupungin ulkopuolelle.

₂₀Varhain aamulla Jeesus ja oppilaat kulkivat viikunapuun ohi ja näkivät, että se oli kuihtunut juuriaan myöten. ₂₁Eilinen tapaus muistui Pietarin mieleen, ja hän sanoi Jeesukselle: »Katso, rabbi! Viikunapuu, jonka kirosit, on kuihtunut.» ₂₂Jeesus vastasi heille: »Säilyttäkää uskonne Jumalaan. ₂₃Minä vakuutan teille: jos joku käskee tämän vuoren nousta ilmaan ja rojahtaa mereen eikä epäile vaan uskoo sanojensa toteutuvan, ne myös toteutuvat. ₂₄Siksi sanon teille: Mitä ikinä rukouksessa pyydättekin, uskokaa, että olette jo saaneet sen. Silloin se on teidän. ₂₅Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on jotain jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne taivaissa antaa anteeksi teidän rikkomuksenne.» ₂₆