₂Auta minua, Jumala!

Vesi on noussut jo kaulaani saakka,

₃olen vajonnut upottavaan liejuun,

eivätkä jalkani yllä pohjaan.

Olen joutunut syviin vesiin,

virtaavat vedet vyöryvät ylitseni.

₄Olen huutanut itseni uuvuksiin

ja kurkkuni käheäksi.

Silmäni ovat hämärtyneet.

Niin kovasti olen odottanut sinua, Jumalaani.

₅Niitä, jotka vihaavat minua ilman syytä,

on enemmän kuin hiuksia päässäni.

Petollisia, jotka käyvät kimppuuni,

on lukematon määrä.

He vaativat minua palauttamaan jotakin,

minkä olisin muka varastanut.

₆Jumala, sinä tiedät typerät tekoni,

eikä syyllisyyteni ole sinulta salassa.

₇Jumala, Herrani ja kaiken hallitsija,

älä anna niiden, jotka odottavat sinun apuasi,

joutua häpeämään minun takiani.

Israelin Jumala, älä anna niiden, jotka etsivät sinua,

tulla nöyryytetyiksi minun takiani.

₈Sillä minut on häväisty sinun vuoksesi,

häpeän puna on peittänyt kasvoni.

₉Olen vieraantunut veljistäni,

minusta on tullut vieras äitini pojille.

₁₀Palava into temppelisi puolesta uuvuttaa minut,

sinua pilkkaavien solvaukset osuvat minuun.

₁₁Minä itkin ja paastosin,

mutta sain osakseni vain häpeää.

₁₂Pukeuduin säkkikankaaseen,

mutta minusta sepitettiin solvauksia.

₁₃Kun ihmiset kadulla tapaavat, he puhuvat minusta.

Kun he juopuvat, he laulavat minusta juomalauluja.

₁₄Jumala, minä rukoilen sinua

suotuisalla hetkellä.

Jumala, sinä uskollinen auttaja,

vastaa minulle suuren hyvyytesi vuoksi!

₁₅Auta minua, etten vajoaisi liejuun.

Pelasta minut vihollisteni käsistä ja syvistä vesistä.

₁₆Auta, etteivät virtaavat vedet tulvisi ylitseni,

ettei syvyys nielaisisi minua,

etten putoaisi kuoppaan, josta ei ole ulospääsyä.

₁₇Jumala, vastaa minulle,

uskollisuutesi on rajatonta.

Käänny puoleeni, sinä armollinen.

₁₈Älä kätke kasvojasi palvelijaltasi,

kun olen ahdingossa.

Kiiruhda vastaamaan minulle.

₁₉Tule lähelleni, pelasta minut.

Osta minut vapaaksi vihollisteni takia.

₂₀Jumala, sinä tiedät, miten minua on häväisty.

Tiedät kärsimäni häpeän ja nöyryytykset,

tunnet kaikki viholliseni.

₂₁Häväistys on murtanut sydämeni,

olen sairas.

Olen toivonut osakseni myötätuntoa,

mutta sitä en ole saanut,

olen toivonut lohduttajia, mutta niitä en ole löytänyt.

₂₂Viholliseni panivat ruokaani kitkerää yrttiä

ja antoivat minun juoda etikkaa janooni.

₂₃Tulisipa heidän juhlapöydästään heille ansa,

kunpa heidän uhriateriansa

syöksisi heidät onnettomuuteen.

₂₄Hämärtyisipä näkö heidän silmistään,

vaivaisipa heidän lanteitaan jatkuva vapina.

₂₅Jumala, kaada heidän ylleen kirouksesi,

anna vihasi poltteen kärventää heitä.

₂₆Anna heidän leirinsä tuhoutua,

niin ettei heidän teltoissaan asu enää ketään.

₂₇Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt,

ja kertovat sen kivuista, jota sinä olet haavoittanut.

₂₈Lisää heidän syyllisyyttään entisestään,

älä pidä heitä syyttöminä.

₂₉Pyyhi heidät elämänkirjasta.

Älä kirjoita heidän nimiään niiden joukkoon,

jotka toimivat oikein.

₃₀Jumala, anna apusi ja suojele minua,

kurjaa ja tuskaista!

₃₁Minä tahdon ylistää laulaen Jumalan nimeä,

ylistää kiitoslauluin sen suuruutta.

₃₂Tämä miellyttää Jumalaa enemmän

kuin uhrisonni, jolla on sarvet ja sorkat.

₃₃Nöyrät näkevät saamani avun ja iloitsevat.

Niiden mieli virkoaa,

jotka pyrkivät Jumalan luokse.

₃₄Jumala kuulee kovaosaisen huudon

eikä halveksi omiaan, jotka ovat vankeina.

₃₅Ylistäkää Jumalaa, taivas ja maa,

meret ja kaikki niissä liikkuvat!

₃₆Jumala pelastaa Siionin

ja rakentaa Juudan kaupungit.

Hänen omansa asuvat siellä ja ottavat maan haltuunsa.

₃₇Heidän jälkeläisensä perivät maan.

Ne, jotka rakastavat hänen nimeään,

saavat asua siellä.