₁Se, joka asuu Korkeimman suojassa

ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa,

₂sanoo hänelle, Jumalalleen, näin:

»Olet turvani ja linnoitukseni,

olet Jumalani, sinuun minä luotan.»

₃Jumala pelastaa sinut saalistajan ansasta

ja tuhoisalta kulkutaudilta.

₄Hän peittää sinut siipisulillaan,

olet turvassa hänen siipiensä alla.

Hänen uskollisuutensa on kilpesi

ja sinua suojaava muuri.

₅Et pelkää yön kauhuja,

et päivällä lentävää nuolta.

₆Sinua ei pelota kulkutauti, joka etenee pimeässä,

ei päivällä väijyvä sairauskaan.

₇Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat

ja kymmenentuhatta oikealta puoleltasi, sinä säästyt.

₈Näet omin silmin, kun pahantekijät saavat ansionsa mukaan.

₉Jumala on turvapaikkasi,

kotisi on Korkeimman suojassa.

₁₀Sinulle ei tapahdu mitään pahaa,

onnettomuus ei lähesty asuinpaikkaasi.

₁₁Hän käskee enkeliensä suojella sinua

missä sitten kuljetkin.

₁₂He nostavat sinut käsillään,

niin ettet satuta jalkaasi kiveen.

₁₃Tallaat jalkoihisi leijonan ja myrkkykäärmeen,

voitat nuoren leijonan ja meripedon.

₁₄Jumala sanoo näin:

»Koska hän rakastaa minua, autan häntä.

Suojelen häntä, koska hän tuntee nimeni.

₁₅Hän huutaa minua avuksi, ja minä vastaan hänelle.

Olen hänen kanssaan hädän hetkellä,

päästän hänet ahdingosta

ja osoitan hänelle kunnioitusta.

₁₆Annan runsaasti elinpäiviä hänen ilokseen.

Hän saa nähdä, että pelastan hänet.»

₁Minä rakastan Jumalaa,

hän kuulee ääneni ja nöyrät pyyntöni.

₂Aina, kun huudan häntä avuksi,

hän kumartuu kuuntelemaan minua.

₃Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni,

tuhon tuskat tavoittivat minut.

Koin surua ja ahdistusta.

₄Silloin huusin avukseni Jumalaa:

»Kuule minua, Jumala, pelasta minut!»

₅Jumala on armollinen ja oikeudenmukainen,

meidän Jumalamme on myötätuntoinen.

₆Hän on avuttomien suojelija –

olin vajoamaisillani, mutta hän pelasti minut.

₇Nyt saan taas levähtää,

sillä Jumala on tehnyt minulle hyvää.

₈Jumala, sinä pelastit minut kuolemasta,

et sallinut silmieni vuodattaa kyyneliä,

et jalkojeni kompastella.

₉Niinpä minä saan kulkea Jumalan suojeluksessa

elävien maassa.

₁₀Minä olen luottavainen, vaikka sanonkin:

olin todella ahdistunut.

₁₁Sanoin hädissäni:

kaikki ihmiset ovat valehtelijoita.

₁₂Kuinka voisin korvata Jumalalle

kaiken sen hyvän, mitä hän on tehnyt minulle?

₁₃Minä kohotan maljan,

koska Jumala on pelastanut minut,

ja huudan Jumalan nimeä.

₁₄Täytän lupaukseni Jumalalle

koko hänen kansansa läsnä ollessa.

₁₅Kallisarvoisia ovat Jumalan silmissä ne,

jotka kuolevat hänelle uskollisina.

₁₆Jumala, kuule minua, palvelijaasi!

Minä olen palvelijasi, jo äitini palveli sinua.

Sinä olet vapauttanut minut kahleista.

₁₇Siksi uhraan kiitosuhrin

ja huudan Jumalan nimeä.

₁₈Täytän lupaukseni Jumalalle

koko hänen kansansa läsnä ollessa.

₁₉Täytän sen Jumalan temppelin pihoilla,

sinun keskelläsi, Jerusalem.

Ylistys Jumalalle!