Oli talvi. Jerusalemissa vietettiin temppelin uudelleenvihkimisen muistojuhlaa.

Jeesus käveli temppelissä, Salomon pylväskäytävässä. Silloin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat: ”Miten kauan aiot pitää meitä epätietoisina? Jos olet Kristus, sano se suoraan.”

Jeesus vastasi: ”Minähän olen sanonut sen, mutta te ette usko. Isäni nimessä tekemäni teot todistavat minusta. Silti te ette usko, koska ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuulevat minun ääneni. Minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan niille ikuisen elämän. Ne eivät kuole koskaan, eikä kukaan ryöstä niitä minulta. Minä sain lampaat isältäni. Hän on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi ryöstää mitään hänen kädestään. Ja minä ja Isäni olemme yhtä.” (Joh. 10: 22–30)