Juudeassa eli kuningas Herodes Suuren hallitsijakaudella pappi, jonka nimi oli Sakarias. Hän kuului Abian pappisosastoon. Myös hänen vaimonsa Elisabet oli Aaronin jälkeläisiä ja siten pappissukua. Molemmat olivat Jumalan silmissä oikeamielisiä ja elivät kaikkien Herran käskyjen ja sääntöjen mukaan. Heillä ei ollut lasta, koska Elisabet oli hedelmätön, ja he olivat jo iäkkäitä.
Oli Sakariaksen osaston vuoro toimittaa jumalanpalvelusta. Tehtävät arvottiin tavan mukaan, ja Sakariaksen vastuulle tuli uhrisuitsukkeen polttaminen Herran temppelissä. Suitsuttamisen aikana väkijoukko rukoili ulkopuolella. Silloin Sakariakselle ilmestyi Herran enkeli, joka seisoi suitsutusalttarin oikealla puolella. Enkelin nähdessään Sakarias säpsähti ja pelästyi pahoin, mutta tämä sanoi: «Älä pelkää, Sakarias, sillä rukouksesi on kuultu. Vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan. Anna hänelle nimeksi Johannes. Hän tuo sinulle iloa ja riemua, ja monet muutkin iloitsevat hänen syntymästään. Pojastasi tulee suuri Jumalan mies. Hän ei koske viiniin eikä olueen vaan on jo äitinsä kohdussa täynnä Pyhää Henkeä. Hän ohjaa monet israelilaiset Herran, heidän Jumalansa, luokse. Poikasi kulkee Herran edelläkävijänä saman Hengen ja voiman avulla kuin Elia. Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen, saa tottelemattomat ajattelemaan oikeamielisten tavoin ja valmistelee kansaa Herran tuloa varten.” Sakarias kysyi enkeliltä: ”Millä perusteella sanot noin? Minähän olen jo vanha, ja vaimonikin on iäkäs.” Enkeli vastasi: ”Minä olen Gabriel ja seison Jumalan edessä. Minut on lähetetty ilmoittamaan sinulle nämä hyvät uutiset. Koska et uskonut sanojani, et kykene puhumaan, ennen kuin sanani aikanaan toteutuvat.”
Kansa odotti Sakariasta ja oli ihmeissään, kun hän viipyi temppelissä. Kun hän sitten tuli ulos, hän ei kyennyt puhumaan. Ihmiset ymmärsivät, että Sakarias oli nähnyt temppelissä näyn. Hän jäi mykäksi ja ilmaisi itseään elehtimällä.
Sakariaksen palvelusvuoro päättyi, ja hän lähti kotiinsa. Tämän jälkeen hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi. Elisabet pysytteli omissa oloissaan viisi kuukautta ja sanoi: ”Näin on Herra minulle tehnyt. Näinä päivinä hän toimii minun puolestani, eivätkä ihmiset enää halveksi minua.” (Luuk. 1: 5–25)
