Jumala on apusi ja kilpesi
1Älä meille, Jumala,
älä meille anna kunniaa.
Se kuuluu nimellesi,
sinä hyvä ja uskollinen.
2Miksi antaisimme vieraiden kansojen sanoa:
»Missä muka teidän jumalanne on?»
3Meidän Jumalamme on taivaassa.
Kaiken, mitä hän tahtoo, hän myös tekee.
4Kansojen jumalien kuvat ovat hopeaa ja kultaa,
ne ovat ihmisten tekoa.
5Niillä on suu, mutta ne eivät puhu,
niillä on silmät, mutta ne eivät näe.
6Korvat niillä on, mutta eivät ne kuule,
nenäkin on, mutta eivät ne haista.
7Niillä on kädet, joilla ei voi koskettaa,
jaloillaan ne eivät kävele,
niiden kurkusta ei kuulu pihaustakaan.
8Niiden tekijät ja kaikki niihin turvautuvat
tulevat niiden kaltaisiksi.
9Israel, luota Jumalaan!
Hän on sinun apusi ja kilpesi.
10Aaronin suku, luota Jumalaan!
Hän on sinun apusi ja kilpesi.
11Jumalaa kunnioittavat, luottakaa Jumalaan!
Hän on teidän apunne ja kilpenne.
12Me olemme Jumalan mielessä,
hän siunaa meitä.
Hän siunaa Israelia,
hän siunaa Aaronin sukua.
13Hän antaa siunauksensa niille,
jotka kunnioittavat häntä,
niin pienille kuin suurille.
14Kunpa Jumala lisäisi kansansa lukumäärää,
teitä ja lapsianne!
15Teitä siunaa Jumala,
joka on tehnyt taivaan ja maan.
16Taivas on Jumalan taivas,
mutta maan hän on antanut ihmisille.
17Eivät kuolleet ylistä Jumalaa,
ei yksikään, joka on laskeutunut hiljaisuuteen.
18Mutta me kiitämme Jumalaa
tästä hetkestä ikuisuuteen.
Ylistys Jumalalle!
