Kun Jeesus näki väkijoukon, hän nousi vuorelle. Hän istuutui, ja oppilaat tulivat hänen luokseen. Jeesus alkoi puhua ja opetti heitä näin:

”Onnellisia ovat hengeltään köyhät:

taivaiden valtakunta on heidän.

Onnellisia ovat suruaan valittavat:

heitä lohdutetaan.

Onnellisia ovat maltilliset:

he perivät maan.

Onnellisia ovat ne, joilla on oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano:

he saavat kyllikseen.

Onnellisia ovat myötätuntoiset:

heitäkin kohdellaan myötätuntoisesti.

Onnellisia ovat puhdassydämiset:

he saavat nähdä Jumalan.

Onnellisia ovat rauhantekijät:

heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi.

Onnellisia ovat ne, joita vainotaan oikeudenmukaisuuden vuoksi:

taivaiden valtakunta on heidän.

Onnellisia olette te, kun teitä minun vuokseni pilkataan ja vainotaan ja kun teistä levitetään kaikenlaisia pahantahtoisia valheita. Iloitkaa ja riemuitkaa, koska saatte taivaassa suuren palkkion. Vainottiinhan profeettojakin.” (Matt. 5: 1–12)