Jumalien Jumala on puhunut,

hän on kutsunut koolle koko maan

idästä länteen.

₂Siionista, täydellisen kauniista,

hän loistaa säteillen.

₃Tuhoava tuli kulkee Jumalan edellä,

hän tulee raivoavan myrskyn keskellä,

meidän Jumalamme tulee eikä vaikene.

₄Hän kutsuu todistamaan

taivaiden korkeudet ja maan,

sillä hän aikoo käydä oikeutta kansansa kanssa.

₅Näin puhuu Jumala:

»Kootkaa luokseni kaikki uskolliseni,

ne, jotka ovat solmineet kanssani liiton

uhraamalla minulle uhrilahjoja.»

₆Itse Jumala toimii tuomarina,

ja taivaat julistavat hänen oikeudenmukaisuuttaan.

(välisoitto)

₇Jumala puhuu näin:

»Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.

Kuule, kansani, mitä sinulle sanon.

Kuule, Israel, mitä minulla on sinua vastaan.

₈En moiti sinua uhrilahjojesi vuoksi,

polttouhrisi ovat aina edessäni.

₉En tarvitse härkiäsi,

en vuohia aitauksistasi.

₁₀Kaikki metsän eläimet ovat minun,

eläimet tuhansilla vuorilla ovat minun.

₁₁Minä tunnen vuorien kaikki linnut,

niittyaukeiden eläinlaumat ovat kanssani.

₁₂Jos minulla olisi nälkä,

en puhuisi siitä sinulle mitään,

sillä minun on maa ja kaikki, mitä siinä on.

₁₃Söisinkö härkien lihaa, joisinko vuohien verta?

₁₄Anna Jumalalle uhrilahjaksi kiitos,

täytä lupauksesi Korkeimmalle

₁₅ja huuda minua, Jumalaasi, apuun hädän hetkellä.

Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua.»

₁₆Mutta väärintekijälle Jumala sanoo näin:

»Miten voit kertoa käskyistäni,

millä oikeudella puhut liitostani?

₁₇Sinähän vihaat ohjeitani, et tottele määräyksiäni.

₁₈Jos kohtaat varkaan, ystävystyt hänen kanssaan,

viihdyt niiden seurassa, jotka pettävät puolisoaan.

₁₉Annat suusi puhua pahaa ja kielelläsi petät.

₂₀Puhut pahaa veljestäsi, herjaat äitisi poikaa.

₂₁Pysyisinkö hiljaa, kun sinä teet näin?

Luulet, että olen kaltaisesi.

Mutta minä moitin sinua ja tuon nämä asiat eteesi.

₂₂Te, jotka unohdatte minut, Jumalan,

ymmärtäkää, mitä sanon teille,

että en repisi teitä palasiksi.

Silloin teillä ei olisi pelastajaa.

₂₃Se, joka uhraa antamalla minulle kiitoksen,

kunnioittaa minua.

Hän pysyy tiellä, ja minä näytän hänelle,

että pelastan hänet.»

₂Ole minulle armollinen, Jumala,

armahda minua,

sinuun minä turvaudun.

Minä piiloudun siipiesi suojaan,

kunnes vaara on ohi.

₃Minä huudan Jumalaa, Korkeinta,

hän vie asiani päätökseen.

₄Kun vainoajani pilkkaavat minua,

hän lähettää avun taivaasta ja pelastaa minut.

(välisoitto)

Jumala tulee avukseni,

koska hän on hyvä ja uskollinen.

₅Kaikkialla ympärilläni on leijonia,

minä joudun makaamaan

ahnaiden petojen keskellä.

Vainoajieni hampaat ovat kuin keihäitä ja nuolia,

heidän kielensä kuin terävä miekka.

₆Nouse taivaita korkeammalle, Jumala,

kunniasi kohoaa yli kaiken maan.

₇Ahdistajani virittivät ansan jalkojeni eteen,

jotta lankeaisin siihen.

He kaivoivat eteeni kuopan,

mutta putosivat siihen itse.

(välisoitto)

₈Jumala, sydämeni on levollinen

ja mieleni tyyni,

minä tahdon laulaa ja soittaa.

₉Herää, sydämeni,

herätkää, harppu ja lyyra,

minä tahdon herättää aamunsarastuksen.

₁₀Minä kiitän sinua kansojen keskellä, Herrani,

tahdon laulaa sinulle ylistystä kansakuntien keskellä.

₁₁Hyvyytesi on korkea kuin taivas,

uskollisuutesi ulottuu pilviin.

₁₂Nouse taivaita korkeammalle, Jumala,

kunniasi kohoaa yli kaiken maan.