Vuorisaarna
Onnelliset
1Kun Jeesus näki väkijoukon, hän nousi vuorelle. Hän istuutui, ja oppilaat tulivat hänen luokseen. 2Jeesus alkoi puhua ja opetti heitä näin:
3»Onnellisia ovat hengeltään köyhät:
taivaiden valtakunta on heidän.
4Onnellisia ovat suruaan valittavat:
heitä lohdutetaan.
5Onnellisia ovat maltilliset:
he perivät maan.
6Onnellisia ovat ne, joilla on oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano:
he saavat kyllikseen.
7Onnellisia ovat myötätuntoiset:
heitäkin kohdellaan myötätuntoisesti.
8Onnellisia ovat puhdassydämiset:
he saavat nähdä Jumalan.
9Onnellisia ovat rauhantekijät:
heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi.
10Onnellisia ovat ne, joita vainotaan oikeudenmukaisuuden vuoksi:
taivaiden valtakunta on heidän.»
11»Onnellisia olette te, kun teitä minun vuokseni pilkataan ja vainotaan ja kun teistä levitetään kaikenlaisia pahantahtoisia valheita. 12Iloitkaa ja riemuitkaa, koska saatte taivaassa suuren palkkion. Vainottiinhan profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.»
Maan suola ja maailman valo
13»Te olette maan suola. Mutta jos suola menettäisi tehonsa, millä sitten suolattaisiin? Se ei kelpaisi enää mihinkään, ja se heitettäisiin maahan ihmisten tallattavaksi.
14Te olette maailman valo. Kaupunki ei voi pysyä piilossa, jos se on rakennettu vuorelle. 15Eikä lamppua sytytetä siksi, että se piilotettaisiin ruukun alle. Se pannaan lampunjalkaan, ja siitä se loistaa kaikille huoneessa oleville. 16Antakaa tekin valonne loistaa, niin ihmiset näkevät teidän hyvät tekonne ja ylistävät taivaallista Isäänne.»
