Jeesus esitti oppilaille vertauksen opettaakseen, ettei koskaan pidä luovuttaa vaan rukoilla: ”Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä piitannut ihmisistä. Kaupungissa oli myös leski, joka tuli toistuvasti pyytämään tuomarilta, että tämä ratkaisisi erään jutun hänen edukseen. Tuomari ei tehnyt asialle mitään pitkään aikaan, mutta lopulta hän ajatteli: ’Vaikka en pelkääkään Jumalaa enkä piittaa ihmisistä, autan tätä leskeä saamaan oikeutta. Muuten hänestä on jatkuvasti vaivaa, ja lopulta saan häneltä varmaan nyrkin silmääni.’” Herra sanoi: ”Näin siis ajattelee kylmäluonteinen tuomari. Eikö sitten Jumala hankkisi oikeutta valituilleen, jotka huutavat häntä avuksi päivin ja öin? Viivyttäisikö hän päätöksiään?

Minä sanon teille, että hän hankkii heille oikeutta nopeasti. Mutta löytääkö Ihmisen Poika uskollisia maan päältä, kun hän tulee?” (Luuk. 18: 1–8)