₁Minä näin taas uuden enkelin, joka laskeutui taivaasta voimaa uhkuen. Hän oli pukeutunut pilveen, ja hänen päänsä päällä oli sateenkaari. Kasvot olivat kuin aurinko ja jalat kuin tulipatsaat. ₂Enkelin kädessä oli pieni avoin kirjakäärö. Hän astui oikealla jalallaan mereen, vasemmalla maalle, ₃ja huusi kovalla äänellä, joka oli kuin leijonan karjuntaa. Huutoa säesti seitsemän ukonilmaa jyrisevällä puheellaan. ₄Näiden seitsemän ukkosen puhuessa aloin kirjoittaa. Kuulin kuitenkin taivaasta äänen, joka sanoi: »Merkitse sinetillä salaisiksi näiden seitsemän ukkosen puheet äläkä kirjoita niitä muistiin.»

₅Merellä ja maalla seisova enkeli kohotti kätensä taivasta kohti ₆ja vannoi hänen kauttaan, joka elää ikuisesti ja joka loi taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on. Enkeli vannoi, että aika oli lopussa. ₇Se loppuisi sinä päivänä, jolloin seitsemäs enkeli puhaltaa torveensa. Silloin Jumalan salaisuus täyttyy; tämän ilosanoman hän on ilmoittanut profeetoille, palvelijoilleen.

₈Kuulin taas saman äänen taivaasta sanovan minulle: »Mene ja ota avoin kirjakäärö merellä ja maalla seisovan enkelin kädestä.» ₉Menin enkelin luokse ja pyysin häntä antamaan kirjakäärön minulle. Hän sanoi: »Ota käärö ja syö se. Se polttelee vatsassasi, vaikka maistuukin suussasi makealta kuin hunaja.» ₁₀Niinpä otin pienen kirjakäärön enkelin kädestä ja söin sen. Se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta vatsassani se poltteli.

₁₁Minulle sanottiin: »Sinun täytyy yhä julistaa, miten käy kansoille, maille, kielille ja kuninkaille.»