Juuri silloin Jeesuksen luona oli ihmisiä, jotka kertoivat hänelle joidenkin galilealaisten kohtalosta. Kun nämä olivat tulleet uhraamaan, Pilatus oli käskenyt tappaa heidät ja heidän verensä oli sekoittunut uhrieläinten vereen. Jeesus kysyi: ”Luuletteko, että he joutuivat kärsimään, koska olivat syntisempiä kuin muut galilealaiset? Siitä ei missään tapauksessa ole kyse. Minä sanon teille, että jos ette muuta elämänne suuntaa, te kaikki tuhoudutte niin kuin he. Entä ne 18 ihmistä, jotka sortuva torni tappoi Siloassa? Luuletteko, että he olivat syyllisempiä kuin muut jerusalemilaiset? Eivät missään tapauksessa. Minä sanon teille, että te kaikki tuhoudutte niin kuin he, jos ette muuta elämänne suuntaa.”
Jeesus kertoi tällaisen vertauksen: ”Eräs mies oli istuttanut viinitarhaansa viikunapuun. Hän meni hakemaan sen hedelmiä, mutta ei saanut yhtään. Hän sanoi viinitarhan hoitajalle: ’Jo kolmena vuotena olen käynyt hakemassa hedelmiä tästä viikunapuusta, mutta en ole saanut. Miksi sen annetaan turhaan viedä maasta voimaa? Kaada se.’ Viinitarhan hoitaja vastasi: ’Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi. Minä muokkaan ja lannoitan maan sen ympäriltä. Jospa se tekisi hedelmiä ensi vuonna. Jos ei tee, niin kaadetaan se sitten.’” (Luuk. 13:1–9)