Tunnistan mieleeni nousevat ajatukset ja panen ne, yhden kerrallaan, syrjään, ensin tämän ja sitten tuon. Muistutan itseäni siitä, että Jumala tietää sisäisen tilani. Hän ei tuomitse. Hän näkee minut, on tässä, ja minä hänen edessään.
– – –
Puhu, palvelijasi kuulee.