Jumalan asettama kuningas nousee valtaistuimelle
1Miksi kansat liikehtivät levottomasti,
kansakunnat punovat turhia juoniaan?
2Maan muut kuninkaat nousevat Jumalaa vastaan
ja vastustavat kuninkaaksi voideltua Jumalan valittua.
Hallitsijat liittoutuvat ja sanovat:
3»Revitään irti kahleet,
irrotetaan itsemme heidän köysistään.»
4Taivaan hallitsija nauraa heille,
hän pilkkaa heitä.
5Hänen raivonsa kauhistuttaa,
vihan vallassa hän puhuu heille:
6»Minä olen asettanut kuninkaani
Siioniin, pyhälle vuorelleni.»
7»Minä, Jumalan valitsema kuningas,
tahdon nyt kertoa, mitä Jumala on säätänyt.
Hän sanoi minulle: ’Sinä olet poikani,
tänään minä synnytin sinut.
8Pyydä vain minulta, niin annan omaksesi kansat,
valtasi ulottuu maan ääriin.
9Sinä murskaat kansat rautaisella sauvalla,
särjet ne kuin saviastian.’»
10Te kuninkaat, kuunnelkaa,
ottakaa vastaan tämä kehotus, maan hallitsijat!
11Palvelkaa Jumalaa pelolla.
Vapiskaa kunnioituksesta,
kun kohotatte hänelle riemuhuudon.
12Tervehtikää kunnioittaen kuningasta,
Jumalan poikaa,
jotta Jumala ei vihastuisi eikä teille kävisi huonosti.
Sillä nopeasti leimahtaa hänen vihansa.
Onnellisia ovat ne, jotka turvautuvat häneen.