Temppeliveron kerääminen perustuu Vanhan testamentin säädökseen (2. Moos. 30:12–16): jokaisen yli 19-vuotiaan miehen oli kerran vuodessa maksettava puoli sekeliä uhrilahjana Herralle ”henkensä lunnaiksi”. Raha käytettiin kattamaan pyhäkköteltan jumalanpalveluskuluja. Jeesuksen aikana verolla katettiin Jerusalemin temppelin ja sen henkilökunnan kuluja. Kalan suusta löytynyt hopearaha on yhden sekelin arvoinen eli se kattoi sekä Jeesuksen että Pietarin temppeliveron.