- Tunnistan tapani rukoilla. Miltä osin se on omaa puhettani ja omia pyyntöjäni, välttämättömien tarpeitteni esittelyä, miltä osin halua ostaa Jumalalta itselleni etuisuuksia? Kuinka paljon rukoukseni on avoimuutta ja viihtymistä hänen seurassaan?
- Milloin olen rohkaistunut unohtamaan omat tarpeeni, ylittämään mukavuusrajani ja ollut jollekulle toiselle avuksi? Miltä se tuntui? Oliko se helppoa? Milloin joku toinen on ollut minulle avuksi odottamatta vastapalvelusta? Oliko helppoa ottaa se vastaan?
Rekisteröidy
