Ahab

Ahab oli pohjoisen Israelin kuningaskunnan kuningas noin vuosina 871-852 eKr. Hän seurasi isänsä Omrin jalanjälkiä ja edisti taloudellista hyvinvointia. Raamatun mukaan Ahab oli huono kuningas, koska hän palveli sään ja hedelmällisyyden jumalaa Baalia.

Nimi Ahab tarkoittaa “isän veli” ja viittaa siihen, että poika perii isänsä aseman kuninkaana. Ahab seurasi valtaistuimella isäänsä Omria ja hallitsi Samariasta käsin pohjoista Israelin kuningaskuntaa yli 22 vuotta.

Ahab meni naimisiin Sidonin prinsessan Isebelin kanssa. Tämä kannusti häntä palvomaan Israelin Jumalan sijaan kanaanilaista jumalaa Baalia.

Jumala lähetti profeetta Elian Ahabin luo. Elia ilmoitti, että kolmeen vuoteen ei tule satamaan ja maa tulee kärsimään kuivuudesta. Näiden kolmen vuoden jälkeen Elia palasi kuningas Ahabin luo ja halusi tämän järjestävän kilpailun Baalin profeettojen ja hänen itsensä välillä. Kummankin puolen piti rakentaa alttari, valmistaa uhri omalle jumalalleen ja pyytää tätä sytyttämään uhrituli. Baal ei vastannut profeettojensa rukouksiin, mutta Israelin Jumala sytytti Elian uhrin taivaasta leimahtaneella tulella.

Raamatun lisäksi Ahabista löytyy mainintoja myös muissa vanhoissa asiakirjoissa. Assyrian kuningas Salmanassar III mainitsi Ahabin yhtenä vastustajanaan Qarqarin taistelussa (853 eKr.).

Moabilaisten kuningas Mesa oli kaiverruttanut Mesan kiveen tekstin, jonka mukaa ”Omrin poika” eli Ahab sortaa isänsä tavoin moabilaisia. 2. kun. 3:4-5 mukaan kuningas Mesa kapinoi israelilaisia vastaan Ahabin kuoleman jälkeen.

Ensimmäisen kuninkaiden kirjan 22 mukaan Ahab kuoli sodassa Ramot-Gileadia vastaan. Koska profeetta Miika Jimlan poika varoitti etukäteen häntä vaarasta, Ahab pukeutui tavalliseksi sotamieheksi, jotta aramealaiset eivät tunnistaisi häntä taistelussa.

Vihollissotilaan ampuma nuoli osui kuitenkin sattumalta Ahabin haarniskassa olleeseen aukkoon. Hän loukkaantui vakavasti eikä päässyt pois taistelukentältä. Hän kuoli illalla verenhukkaan.