Abel

Abel oli Aatamin ja Eevan nuorempi poika ja Kainin veli. Kain murhasi veljensä Abelin, mutta Jumala näki Aabelin veren. Uudessa testamentissa Abelin veri viittaa oikeamielisiin ihmisiin, jotka kuolivat, vaikka olivat syyttömiä.

Nimi Abel tarkoittaa ”henkäys” tai ”kevyt tuuli”. Abel oli Aadamin ja Eevan toinen poika ja Kainin nuorempi veli.

Abel oli paimen. Hän toi Jumalalle uhrin. Hän oli valinnut uhriksi laumansa parhaan eläimen.

Jumala huomasi Abelin tuoman uhrin, mutta ei nähnyt tämän veljen Kainin uhria. Siksi Kain suuttui Abelille ja tappoi hänet. Abelin veri imeytyi maahan, mutta Jumala näki sen ja vaati Kainin tilille teostaan {1. Moos. 4:10).

Uudessa testamentissa mainitaan monissa kohdissa ”Abelin veri” (Matt. 23:35; Luuk. 11:51; Hebr. 12:24. Aabelin veri on esimerkki Vanhan testamentin oikeamielisistä ihmisistä, jotka kuolivat, vaikka olivat viattomia.

Jotkut taiteilijat ovat käyttäneet kertomusta Abelin kuolemasta viitatessaan Jeesuksen kuolemaan.