Luuk. - Luukas 22

₁Happamattoman leivän juhla eli pääsiäinen oli jo lähellä. ₂Ylipapit ja oppineet miettivät, miten saisivat Jeesuksen tapettua. He näet pelkäsivät kansan reaktiota.

₃Silloin Saatana meni Juudakseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi kahdestatoista oppilaasta. ₄Tämä lähti neuvottelemaan ylipappien ja temppelivartioston päälliköiden kanssa siitä, miten luovuttaisi Jeesuksen heidän käsiinsä. ₅He ilahtuivat ja lupasivat hänelle palkkioksi rahaa. ₆Juudas hyväksyi tarjouksen ja alkoi etsiä sopivaa tilaisuutta luovuttaa Jeesus heille kansan tietämättä.

₇Tuli happamattoman leivän juhla ja päivä, jolloin kuului teurastaa pääsiäislammas. ₈Jeesus lähetti Pietarin ja Johanneksen asialle ja sanoi: »Menkää laittamaan meille pääsiäislammas, että saamme syödä.» ₉»Mihin haluat meidän valmistavan sen?» he kysyivät. ₁₀Jeesus vastasi: »Kun tulette kaupunkiin, teitä vastaan kävelee mies, joka kantaa vesiruukkua. Seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee, ₁₁ja sanokaa talon isännälle: ’Opettajamme pyytää sinulta huonetta, jossa hän voisi syödä pääsiäisaterian oppilaidensa kanssa.’ ₁₂Silloin isäntä osoittaa teille yläkerrasta suuren huoneen valmiiksi järjestettynä. Laittakaa ateria sinne.» ₁₃He lähtivät hoitamaan asiaa, ja kaikki kävi niin kuin Jeesus oli sanonut. Niin he valmistivat pääsiäisaterian.

₁₄Kun aika tuli, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. ₁₅Hän sanoi: »Halusin ehdottomasti syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. ₁₆Minä sanon teille, etten enää syö pääsiäisateriaa, ennen kuin odotus täyttyy Jumalan valtakunnassa.» ₁₇Jeesus tarttui maljaan, lausui kiitosrukouksen ja sanoi: »Ottakaa tämä ja jakakaa se keskenänne. ₁₈Minä sanon teille, etten koske viiniin, ennen kuin Jumalan valtakunta tulee.»

₁₉Sitten Jeesus otti leivän ja lausui kiitosrukouksen. Hän mursi leivästä paloja, antoi ne oppilaille ja sanoi: »Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.» ₂₀Aterian jälkeen Jeesus otti maljan ja sanoi samaan tapaan: »Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. ₂₁Silti tällä samalla pöydällä on myös minun ilmiantajani käsi. ₂₂Ihmisen Poika näet lähtee niin kuin on määrätty, mutta voi sitä, joka antaa hänet ilmi!» ₂₃Oppilaat alkoivat kinata siitä, kuka heistä mahtaisi tehdä niin.

₂₄Oppilaiden kesken syntyi myös kiista siitä, ketä heistä oli pidettävä tärkeimpänä.

₂₅Silloin Jeesus sanoi heille: »Kuninkaat hallitsevat kansoja, ja hallitsijoita kutsutaan hyväntekijöiksi. ₂₆Tämä ei kuitenkaan koske teitä. Teidän keskuudessanne tärkeimmän on tultava nuorimman kaltaiseksi ja johtajan on oltava kuin palvelija. ₂₇Sillä kumpi on tärkeämpi: se, joka istuu syömässä, vai se, joka palvelee häntä? Kai nyt se, joka istuu syömässä? Silti minä olen teidän joukossanne kuin palvelija.

₂₈Te olette pysyneet kanssani kaikissa koettelemuksissani. ₂₉Niinpä minä lupaan teille kuninkuuden, niin kuin Isä lupasi sen minulle. ₃₀Minun valtakunnassani te syötte ja juotte minun pöydässäni ja istutte hallitsijoina Israelin kahdentoista heimon valtaistuimilla.»

₃₁»Simon, Simon! Saatana on vaatinut teitä itselleen erotellakseen teistä roskat kuin viljasta. ₃₂Minä kuitenkin rukoilin puolestasi, että pysyisit uskollisena. Ja kun olet palannut ystäviesi luokse, vahvista heitä.»

₃₃Pietari sanoi: »Herra, olen valmis menemään kanssasi vankilaan tai vaikka kuolemaan.» ₃₄Silloin Jeesus vastasi: »Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään kiekuu, sinä kiellät kolmesti tuntevasi minut.»

₃₅Jeesus kysyi oppilailta: »Puuttuiko teiltä mitään, kun lähetin teidät matkaan ilman kukkaroa, laukkua ja sandaaleja?» »Ei puuttunut», oppilaat vastasivat. ₃₆Jeesus sanoi: »Tilanne on nyt muuttunut. Sen, jolla on kukkaro, on otettava kukkaronsa ja laukkunsakin. Sen, jolla ei ole rahaa, on myytävä päällysvaatteensa ja ostettava miekka. ₃₇On näet kirjoitettu: ’Hänet luettiin rikollisten joukkoon.’ Minä sanon teille, että tämän kirjoituksen on toteuduttava minussa. Se, mitä minusta on kirjoitettu, toteutuu.» ₃₈Oppilaat sanoivat: »Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa.» »Riittää», Jeesus vastasi.

₃₉Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Oliivimäelle. Oppilaat seurasivat häntä. ₄₀Perillä Jeesus sanoi heille: »Rukoilkaa, ettette joutuisi koeteltaviksi.» ₄₁Hän vetäytyi omiin oloihinsa kivenheiton päähän muista, polvistui ja rukoili: ₄₂»Isä, jos tahdot, anna tämän maljan jäädä minulta juomatta. Toteuta kuitenkin oma tahtosi äläkä minun.» ₄₃Silloin taivaasta ilmestyi enkeli antamaan Jeesukselle voimaa. ₄₄Jeesusta alkoi ahdistaa, ja hän rukoili entistä kiihkeämmin. Hänen hikensä pisaroi maahan kuin veri.

₄₅Kun Jeesus rukoiltuaan nousi ja palasi oppilaiden luokse, hän näki, että suru oli uuvuttanut heidät uneen. ₄₆Hän sanoi: »Miksi nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi koeteltaviksi.»

₄₇Jeesuksen vielä puhuessa saapui paikalle väkijoukko. Juudas, yksi kahdestatoista oppilaasta, astui esiin joukosta ja meni Jeesuksen luokse suudellakseen häntä. ₄₈Jeesus kuitenkin sanoi: »Juudas, suutelemallako sinä ilmiannat Ihmisen Pojan?» ₄₉Kun Jeesusta ympäröivät oppilaat ymmärsivät, mitä oli tekeillä, he sanoivat: »Herra, annetaanko miekan heilua?» ₅₀Yksi heistä löikin ylipapin palvelijalta oikean korvan päästä. ₅₁Jeesus kuitenkin sanoi: »Lopettakaa!» Hän kosketti palvelijan korvaa, ja se parani. ₅₂Sitten Jeesus sanoi ylipapeille, temppelivartioston päälliköille ja kansanjohtajille, jotka olivat tulleet vangitsemaan häntä: »Oletteko tulleet ottamaan minut kiinni miekkojen ja seipäiden kanssa kuin rikollisen? ₅₃Olen ollut kanssanne temppelissä joka päivä, ettekä ole kättänne kohottaneet minua vastaan. Nyt pimeydellä on valta, ja sen turvin te iskette.»

₅₄Kun Jeesus oli vangittu, hänet vietiin ylipapin taloon. Pietari seurasi välimatkan päässä. ₅₅Pihalle oli sytytetty tuli, ja ihmiset kokoontuivat sen ympärille. Pietari istuutui heidän joukkoonsa. ₅₆Eräs palvelija näki hänen istuvan tulen ääressä. Tämä nainen jäi tuijottamaan Pietaria ja sanoi sitten: »Tuokin oli sen miehen kanssa.» ₅₇»En edes tunne häntä, nainen», Pietari kiisti. ₅₈Vähän myöhemmin eräs mies sanoi Pietarin nähdessään: »Sinäkin olet sitä joukkoa.» Pietari kuitenkin sanoi: »En todellakaan ole!» ₅₉Noin tunnin päästä eräs toinen mies väitti: »Aivan varmasti tuo oli sen miehen kanssa. Hän on selvästi Galileasta.» ₆₀»Minulla ei ole aavistustakaan, mistä puhut», Pietari sanoi. Samassa, Pietarin vielä puhuessa, kukko kiekui. ₆₁Herra kääntyi katsomaan Pietaria, ja Pietari muisti, miten tämä oli sanonut: »Ennen kuin kukko tänään kiekuu, sinä kiellät kolmesti tuntevasi minut.» ₆₂Pietari lähti pihasta ja puhkesi katkeraan itkuun.

₆₃Miehet, joiden vankina Jeesus oli, pilkkasivat ja löivät häntä. ₆₄He peittivät hänet ja sanoivat: »Profetoi nyt, kuka sinua lyö!» ₆₅He pilkkasivat Jeesusta monella muullakin tavalla.

₆₆Kun päivä valkeni, kansanjohtajat, ylipapit ja oppineet kokoontuivat. Jeesus vietiin heidän Suuren neuvostonsa eteen. ₆₇Hänelle sanottiin: »Jos sinä olet Kristus, sano se meille suoraan!» Jeesus sanoi: »Ette te uskoisi, vaikka sanoisinkin. ₆₈Ja jos kysyisin jotain, ette kuitenkaan vastaisi. ₆₉Mutta tästä lähtien Ihmisen Poika istuu Jumalan oikealla puolella.» ₇₀Silloin kaikki kysyivät: »Sinäkö siis olet Jumalan Poika?» »Itsehän te sanotte, että minä olen», Jeesus vastasi. ₇₁Silloin he sanoivat: »Mihin tässä enää todisteita tarvitaan? Kuulimmehan asian hänen omasta suustaan!»