Luuk. - Luukas 12

₁Koolla oli tuhansittain ihmisiä, jotka jo melkein talloivat toisiaan. Jeesus alkoi puhua ensin oppilailleen: »Älkää kelpuuttako leipäänne fariseusten taikinajuurta, nimittäin teeskentelyä. ₂Ei ole mitään kätkettyä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei leviäisi julkisuuteen. ₃Samoin se, mitä sanotte pimeässä, kuullaan päivänvalossa. Se, mitä puhutte takahuoneessa, huudetaan julki katoilta.»

₄»Minä sanon teille, ystävät: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin. Sen tehtyään he eivät voi enää tehdä pahempaa. ₅Minä kerron teille, ketä teidän on syytä pelätä: pelätkää häntä, joka voi tappaa ja heittää teidät helvettiin. Aivan, minä sanon teille: pelätkää häntä. ₆Eikö kahdella kuparikolikolla saa viisi varpusta? Silti Jumala näkee jokaisen niistä. ₇Samoin on jokainen hiuksennekin laskettu. Älkää siis pelätkö. Te olette arvokkaampia kuin kokonainen varpusparvi.»

₈»Minä sanon teille: Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä omakseen jokaisen, joka tunnustaa julkisesti uskovansa minuun. ₉Sen sijaan se, joka julkisesti torjuu minut, torjutaan Jumalan enkelien edessä. ₁₀Jokainen, joka puhuu pahaa Ihmisen Pojasta, saa puheensa anteeksi. Pyhän Hengen pilkkaamista ei kuitenkaan anneta anteeksi.

₁₁Kun teitä raahataan synagogiin ja vallanpitäjien ja viranomaisten eteen, älkää murehtiko sitä, mitä sanoisitte tai miten puolustautuisitte. ₁₂Kun se hetki tulee, Pyhä Henki kertoo teille, mitä teidän pitää sanoa.»

₁₃Eräs mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: »Opettaja, käske veljeäni jakamaan perintö minun kanssani.» ₁₄Jeesus vastasi: »Hyvä mies, onko minut muka nimitetty teidän tuomariksenne tai pesänselvittäjäksenne?» ₁₅Sitten hän jatkoi: »Varokaa ja välttäkää kaikenlaista ahneutta. Ihmisen elämä ei riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä olisi paljonkin.»

₁₆Jeesus esitti heille vielä vertauksen: »Erään rikkaan miehen maa tuotti hyvin. ₁₇Hän mietti mielessään: ’Minulla ei ole paikkaa, johon kokoaisin satoni. Mitähän minun pitäisi tehdä?’ ₁₈Hän päätti: ’Näin minä teen: Puran nykyiset varastorakennukset ja rakennan tilalle suuremmat. Kokoan niihin kaiken viljani ja koko muun omaisuuteni. ₁₉Sitten sanon itselleni: Sinulla on paljon omaisuutta, ja siitä riittää vuosikausiksi. Ota rennosti, syö, juo ja pidä hauskaa.’ ₂₀Silloin Jumala sanoi hänelle: ’Typerys! Tänä yönä menetät henkesi. Kuka saa kaiken, mitä olet itsellesi koonnut?’ ₂₁Näin käy sen, joka kerää rikkauksia itselleen eikä Jumalan luokse.»

₂₂Jeesus sanoi oppilaille: »Tämän vuoksi minä sanon teille: älkää huolehtiko hengissä pysymisestä – siitä, mitä söisitte ja miten pukeutuisitte. ₂₃Henki on näet enemmän kuin ravinto ja ruumis enemmän kuin vaatteet. ₂₄Tarkkailkaapa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä kokoa, eikä niillä ole asuntoa eikä varastoa. Silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! ₂₅Kuka teistä voisi murehtimalla pidentää elämäänsä vähääkään? ₂₆Ja jos ette pysty edes siihen, miksi huolehtisitte muustakaan?

₂₇Tarkkailkaapa niityllä, miten kukat kasvavat. Eivät ne näe vaivaa eivätkä valmista vaatteita, mutta minä sanon teille: edes kuningas Salomo ei kaikessa loistossaan ollut yhtä hyvin puettu kuin mikä tahansa niistä. ₂₈Kasvit kasvavat tänään, mutta huomenna ne heitetään tuleen. Jos Jumala silti pukee ne tällä tavoin, eikö hän pukisi vielä paljon mieluummin teidät, te vähäuskoiset?

₂₉Älkää tekään tavoitelko syötävää ja juotavaa tai menestystä. ₃₀Niitä ihmiset tavoittelevat kaikkialla maailmassa, mutta teidän Isänne tietää kyllä, että tarvitsette niitä. ₃₁Etsikää te hänen valtakuntaansa, niin saatte kaiken muunkin.

₃₂Älä pelkää, pieni laumani. Isä on päättänyt antaa valtakunnan teille. ₃₃Myykää omaisuutenne ja antakaa rahat köyhille. Tehkää itsellenne kukkarot, jotka eivät kulu puhki ja joihin mahtuu loputon aarre taivaissa. Siellä varas ei pääse siihen käsiksi eikä koi sitä tuhoa. ₃₄Sydämenne on näet siellä, missä aarteennekin on.»

₃₅»Pitäkää vyönne kiinni ja lamppunne palamassa. ₃₆Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä kotiin häistä ollakseen valmiina avaamaan, kun hän koputtaa oveen. ₃₇Onnellisia ovat nämä palvelijat, jotka isäntä palatessaan näkee valvomassa. Minä vakuutan teille, että hän sitoo vaatteensa vyöllä, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. ₃₈He ovat onnellisia, jos isäntä tulee ennen keskiyötä tai sen jälkeen ja näkee heidän valvovan.

₃₉Jos isäntä tietäisi, milloin varas tulee, hän ei antaisi tämän murtautua taloonsa. Ymmärrätte varmaan tämän. ₄₀Valmistautukaa tekin, koska ette arvaa, millä hetkellä Ihmisen Poika palaa.»

₄₁Pietari kysyi: »Herra, kerrotko tämän vertauksen vain meille, vai koskeeko se kaikkia muitakin?»

₄₂Herra vastasi: »Kuka siis on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, jonka isäntä nimittää palveluskuntansa esimieheksi, jakamaan vilja-annokset ajallaan? ₄₃Onnellinen on se palvelija, jonka isäntä näkee toimivan näin, kun hän palaa. ₄₄Minä vakuutan teille, että isäntä antaa koko omaisuutensa hänen hoitoonsa.

₄₅Mutta entä jos palvelija ajattelee, ettei isäntä ole vielä tulossa, ja alkaa lyödä muita palvelijoita ja syödä, juoda ja ryypätä? ₄₆Kun tuon palvelijan isäntä sitten odottamatta palaa, hän hakkaa palvelijan kappaleiksi ja heittää tämän sinne, missä uskottomat ovat.

₄₇Jos palvelija tuntee isäntänsä tahdon muttei täytä sitä, hänet piestään kunnolla. ₄₈Jos hän ei sitä tunne, häntä lyödään vain vähän, vaikka hän tekisikin virheitä. Niiltä, joille on annettu paljon, myös odotetaan paljon. Niiltä, joilla on suuri vastuu, vaaditaan tavallista enemmän.»

₄₉»Tulin sytyttämään tulen maan päälle, ja kuinka toivonkaan, että se olisi jo syttynyt! ₅₀Mutta minun on vielä kestettävä kärsimyksen kaste – ja miten ahdistunut olenkaan, kunnes se on ohi! ₅₁Luuletteko, että tulin maan päälle antaakseni rauhan? En todellakaan! Päinvastoin minä tulin jakamaan ihmiset eri leireihin. ₅₂Tästä lähtien on viiden hengen perhe jakautunut niin, että kolme on kahta ja kaksi kolmea vastaan.

₅₄Sitten Jeesus sanoi ihmisjoukolle: »Kun näette pilven nousevan lännestä, te sanotte heti: ’Kohta sataa kaatamalla’, ja niin tapahtuu. ₅₅Kun etelätuuli saapuu aavikolta, te sanotte: ’Helle on tulossa’, ja niin tapahtuu. ₅₆Te teeskentelijät! Sään merkkejä te kyllä osaatte tulkita. Miten ette siis osaa tulkita tätä aikaa?»

₅₇»Miksi ette osaa itse päättää, mikä on oikein? ₅₈Kun olet menossa oikeuteen, tee jo matkalla parhaasi päästäksesi sopimukseen vastapuolesi kanssa. Muuten hän vie sinut tuomarin eteen, ja tämä voi todeta sinut syylliseksi. Sitten vanginvartija heittää sinut vankilaan. ₅₉Minä sanon sinulle, että sieltä et pääse, ennen kuin olet maksanut viimeisenkin kolikon.»