Jeesuksen jäähyväisrukous
1Tämän sanottuaan Jeesus käänsi katseensa taivaalle ja sanoi:
»Isä, hetki on tullut. Kirkasta Poikasi, että Poika kirkastaisi sinut. 2Sinä annoit kaikki ihmiset hänen valtaansa, jotta hän antaisi omiensa elää ikuisesti. 3Ikuinen elämä on sitä, että he oppivat tuntemaan sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja Jeesuksen Kristuksen, jonka sinä lähetit. 4Minä olen kirkastanut kunniasi maan päällä viemällä loppuun työn, jonka annoit minun tehtäväkseni. 5Isä, kirkasta sinä nyt vuorostasi minut sillä kirkkaudella, joka minulla oli luonasi ennen maailman syntyä.
6Minä ilmoitin nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta minun omikseni. He olivat sinun, mutta sinä annoit heidät minulle. He ovat noudattaneet sinun sanaasi. 7Sinun luotasi on peräisin kaikki se, minkä olet minulle antanut. Tämä on nyt selvinnyt heille. 8Olen näet kertonut heille kaiken, minkä annoit kerrottavakseni. He ottivat minun puheeni omakseen ja saivat tietää, että olen tosiaan tullut sinun luotasi. He uskoivat, että sinä lähetit minut.
9Minä rukoilen heidän puolestaan, en maailman puolesta. Rukoilen niiden puolesta, jotka annoit minulle, sillä he kuuluvat sinulle. 10Kaikki, mikä on minun, on sinun. Ja kaikki, mikä on sinun, on minun. Minun kirkkauteni ilmenee heissä.
11Minä en enää ole maailmassa, vaan tulen sinun luoksesi. He kuitenkin jäävät maailmaan. Pyhä Isä, suojele heitä nimelläsi – sillä nimellä, jonka olet minulle antanut. Anna heidän olla yhtä niin kuin mekin olemme. 12Minä pidin heistä huolta, kun vielä olin heidän kanssaan. Suojelin heitä nimelläsi, jonka olet minulle antanut. Heistä tuhoutui vain tuhon lapsi. Kirjoitusten mukaan niin pitikin tapahtua.
13Nyt tulen sinun luoksesi. Kerron nämä asiat ollessani vielä maailmassa, että iloni täyttäisi heidät. 14Minä olen antanut heille sinun sanasi. Maailma on alkanut vihata heitä, koska he eivät ole tästä maailmasta niin kuin en minäkään. 15En rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan rukoilen sinua suojelemaan heitä pahalta. 16He eivät ole tästä maailmasta niin kuin en minäkään. 17Anna totuuden pyhittää heidät. Sinun sanasi on totuus. 18Minä lähetin heidät maailmaan niin kuin sinä lähetit minut. 19Minä pyhitän itseni heidän vuokseen, niin että hekin olisivat totuuden pyhittämiä.
20En rukoile vain heidän puolestaan vaan kaikkien niidenkin puolesta, jotka heidän ansiostaan luottavat minuun. 21Rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä – että he olisivat meissä niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Silloin maailma uskoo, että sinä lähetit minut.
22Olen antanut heille sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle. Annoin sen, jotta he olisivat yhtä niin kuin mekin olemme. 23Kun minä olen heissä ja sinä minussa, hekin ovat täydellisesti yhtä. Silloin maailma tietää, että sinä lähetit minut ja että rakastit heitä samoin kuin minua.
24Isä, tahdon että he ovat kanssani siellä, missä minä olen. Tahdon heidän näkevän kirkkauteni, jonka olet antanut minulle, koska rakastit minua jo ennen kuin maailmalla oli perustuksiakaan. 25Oikeudenmukainen Isä, maailma ei tuntenut sinua, mutta minä tunsin. Niin tunsivat nämäkin, koska sinä lähetit minut. 26Minä ilmoitin heille nimesi ja ilmoitan vastedeskin, niin että heissä pysyy se rakkaus, jota olet osoittanut minulle. Siten minäkin pysyn heissä.»
