Joh. - Johannes 10

₁»Minä vakuutan teille: Se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää aidan yli, on varas ja rosvo. ₂Lampaiden paimen sen sijaan kulkee portista. ₃Hänelle vartija avaa portin. Lampaat kuulevat hänen äänensä ja seuraavat häntä, kun hän kutsuu nimeltä omiaan. ₄Kun hän on päästänyt kaikki lampaansa tarhasta, hän kulkee niiden edellä. Lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. ₅Ketään vierasta ne eivät takuulla seuraa vaan pakenevat häntä, koska vieraiden ääni on niille outo.»

₆Tällaisen vertauksen Jeesus esitti. Kuulijat eivät kuitenkaan ymmärtäneet, mistä oli kysymys.

₇Siksi Jeesus jatkoi: »Minä vakuutan teille: Minä olen portti lampaille. ₈Kaikki ennen minua tulleet olivat varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat kuunnelleet heitä. ₉Minä olen portti. Joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. ₁₀Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan yltäkylläisen elämän.

₁₁Minä olen hyvä ja rohkea paimen. Rohkea paimen vaarantaa henkensä lampaidensa vuoksi. ₁₂Palkkarenki ei ole paimen, eivätkä lampaat ole hänen omiaan. Kun hän näkee suden tulevan, hän hylkää lampaat ja juoksee pakoon. Susi käy lampaiden kimppuun ja hajottaa lauman, ₁₃koska palkkarenki ei välitä lampaista.

₁₄Minä olen hyvä paimen: tunnen omat lampaani, ja ne tuntevat minut. ₁₅Samoin Isäni tuntee minut ja minä hänet. Minä annan henkeni lampaiden puolesta. ₁₆Minulla on muitakin lampaita; ne eivät ole tässä tarhassa. Minun on paimennettava niitäkin, ja nekin kuuntelevat minua. Lampaistani tulee yksi lauma, jolla on yksi ainoa paimen.

₁₇Isä rakastaa minua, koska annan henkeni – ottaakseni sen sitten takaisin. ₁₈Kukaan ei vie sitä minulta, vaan annan sen itse. Minulla on oikeus antaa se ja ottaa se takaisin. Näin tapahtuu Isäni käskystä.»

₁₉Näistä sanoista juutalaiset saivat taas aikaan riidan. ₂₀Monet sanoivat: »Hänessä on demoni, hän on sekaisin. Miksi kuuntelette häntä?» ₂₁Toiset väittivät: »Ei tuo ole riivatun puhetta. Ja ei kai demoni pysty avaamaan sokeiden silmiä?»

₂₂Oli talvi. Jerusalemissa vietettiin temppelin uudelleenvihkimisen muistojuhlaa. ₂₃Jeesus käveli temppelissä, Salomon pylväskäytävässä. ₂₄Silloin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat: »Miten kauan aiot pitää meitä epätietoisina? Jos olet Kristus, sano se suoraan.»

₂₅Jeesus vastasi: »Minähän olen sanonut sen, mutta te ette usko. Isäni nimessä tekemäni teot todistavat minusta. ₂₆Silti te ette usko, koska ette ole minun lampaitani. ₂₇Minun lampaani kuulevat minun ääneni. Minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. ₂₈Minä annan niille ikuisen elämän. Ne eivät kuole koskaan, eikä kukaan ryöstä niitä minulta. ₂₉Minä sain lampaat isältäni. Hän on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi ryöstää mitään hänen kädestään. ₃₀Ja minä ja Isäni olemme yhtä.»

₃₁Juutalaiset keräsivät taas kiviä kivittääkseen Jeesuksen. ₃₂Silloin Jeesus sanoi: »Olen tehnyt teidän nähtenne monta hyvää tekoa, joiden takana on minun Isäni. Mikä niistä antaa teille syyn kivittää minut?» ₃₃Juutalaiset vastasivat: »Emme me kivitä sinua minkään hyvän teon vaan jumalanpilkan takia. Korotat itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.»

₃₄Jeesus vastasi: »Eikö teidän laissannekin sanota: ’Minä sanoin: te olette jumalia’? ₃₅Jumaliksi sanotaan siis niitä, jotka ottivat vastaan Jumalan sanan. Tätä kirjoitusta ei voi ohittaa. ₃₆Isäni pyhitti minut ja lähetti minut maailmaan. Syytättekö te minua pilkkaajaksi, kun sanon olevani Jumalan Poika? ₃₇Jos en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. ₃₈Mutta minäpä teen niitä. Uskokaa siis näitä tekoja, vaikka ette minua uskoisikaan. Ne kertovat teille, että Isä on minussa ja minä Isässä.»

₃₉Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä.

₄₀Jeesus palasi Jordanin toiselle puolelle. Hän viipyi jonkin aikaa siellä, missä Johannes oli kastanut ihmisiä. ₄₁Monet tulivat Jeesuksen luokse. He sanoivat: »Johannes ei tehnyt ihmeitä todisteeksi itsestään, mutta kaikki hänen puheensa Jeesuksesta olivat totta.» ₄₂Monet alkoivat uskoa siellä Jeesukseen.