Hepr. - Kirje heprealaisille 10

₁Laki on siis vain tulevan, paremman todellisuuden varjo eikä näytä tuota todellisuutta itseään. Siksi laki ei millään pysty puhdistamaan pysyvästi uhripalveluksen toimittajia, vaikka samanlaiset uhrit annetaan vuodesta toiseen. ₂Muutenhan uhraaminen olisi lopetettu, eikö totta? Jos Jumalan palvojat olisivat puhdistuneet kerralla, heillä ei enää olisi syntejä tunnollaan. ₃Uhrit päinvastoin muistuttavat synneistä joka vuosi. ₄Eihän ole mitenkään mahdollista, että härkien ja pukkien veri poistaisi synnit.

₅Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan:

₈Ensin Kristus siis sanoo, ettei Jumala tahtonut uhreja ja lahjoja eikä hyväksynyt polttouhreja ja syntiuhreja, joita laki kuitenkin määrää antamaan. ₉Sitten hän sanoo: »Tässä minä olen, valmiina täyttämään sinun tahtosi.» Hän siis kumoaa aiemmat määräykset asettaakseen niiden tilalle Jumalan tahdon. ₁₀Tämän tahdon mukaisesti me puhdistuimme kerralla ja pysyvästi, kun Jeesus Kristus antoi uhrilahjaksi oman ruumiinsa.

₁₁Papit seisovat joka päivä jumalanpalveluksessa ja uhraavat kerran toisensa jälkeen samat uhrit, jotka eivät voi koskaan poistaa syntiä. ₁₂Kristus taas antoi syntien sovitukseksi yhden ainoan uhrin. Sen vaikutus on pysyvä. Sitten hän istuutui Jumalan oikealle puolelle ₁₃odottamaan, että hänen vihollisensa alistetaan korokkeeksi hänen jalkojensa alle. ₁₄Yhdellä uhrilahjalla hän teki pysyvästi täydellisiä niistä, jotka puhdistetaan.

₁₅Tästä todistaa meille myös Pyhä Henki:

₁₈Siellä, missä synnit on annettu anteeksi, ei enää uhrata syntien vuoksi.

₁₉Veljet ja sisaret, Jeesuksen veri takaa teille vapaan pääsyn kaikkein pyhimpään. ₂₀Hän on avannut meille tämän uuden reitin, joka kulkee väliverhon eli hänen ruumiinsa kautta ja vie elämään.

₂₁Suuri ylipappi on asetettu valvomaan koko Jumalan taloa. ₂₂Astutaan siis hänen eteensä vilpittömin sydämin ja uskossamme varmoina, omatunto verellä puhdistettuna ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä. ₂₃Tunnustetaan rohkeasti, mihin toivomme perustuu. Hän, jolta olemme saaneet lupauksen, on sanansa mittainen.

₂₄Pidetään toisistamme huolta ja kannustetaan toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin. ₂₅Emme saa jättää väliin seurakunnan kokouksia, niin kuin joillain on tapana. Meidän pitää päinvastoin rohkaista toisiamme – sitä enemmän, mitä lähempänä näette Herran päivän olevan. ₂₆Jos me näet teemme tietoisesti syntiä opittuamme jo tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. ₂₇Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalan viholliset.

₂₈Jos joku kieltäytyy noudattamasta Mooseksen lakia, hänet tuomitaan säälittä kuolemaan; tarvitaan vain kahden tai kolmen todistajan lausunto. ₂₉Mitä arvelette, kuinka paljon ankaramman tuomion ansaitsee se, joka polkee jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitää saastaisena liiton verta, jolla hänet itsensä on puhdistettu, ja loukkaa armollista Henkeä? ₃₀Tunnemmehan me hänet, joka on sanonut:

₃₁On pelottavaa päätyä elävän Jumalan käsiin. ₃₂Muistakaa kuitenkin menneitä aikoja, jolloin tulitte valoon ja kestitte monet kärsimykset ja kamppailut. ₃₃Toisia teistä pilkattiin ja kidutettiin areenalla, toiset jakoivat heidän kohtalonsa. ₃₄Te kärsitte yhdessä vankien kanssa ja iloitsitte, kun omaisuutenne vietiin. Tehän tiesitte omistavanne jotain parempaa ja pysyvää.

₃₅Älkää siis luopuko rohkeudestanne, sillä se palkitaan aikanaan runsaasti. ₃₆Te tarvitsette kestävyyttä voidaksenne täyttää Jumalan tahdon ja saadaksenne itsellenne sen, minkä hän on luvannut.

₃₉Me emme kuitenkaan ole tuhoon tuomittuja luovuttajia vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa.