Tobia etsii matkakumppania
1Tobia vastasi isälleen Tobitille: »Teen kaiken niin kuin sanoit, isä. 2Mutta kuinka minä saan ne rahat Gabaelilta? Eihän hän tunne minua enkä minä häntä. Mitä minun tulisi antaa hänelle todisteeksi, että hän tunnistaisi minut ja luottaisi minuun niin, että antaisi rahat minulle? Enkä minä edes tiedä, mitä kautta Meediaan mennään.»
3»Minulla on kuitti», Tobit vastasi. »Gabael laati rahoista todistukset, ja me kumpikin allekirjoitimme ne, ja sitten leikkasin oman kappaleeni kahteen osaan: toinen jäi minulle, toisen jätin samaan säilöön rahojen kanssa. Nyt on jo kaksikymmentä vuotta siitä kun annoin rahat Gabaelille. Mene hakemaan ne häneltä. Etsi kuitenkin itsellesi luotettava kumppani; voimme maksaa hänelle palkkaa matkan ajalta.»
4Tobia lähti etsimään matkatoveria, joka tuntisi Meediaan vievän tien. Kohta ovella hän näki edessään Rafaelin, Jumalan enkelin, mutta ei tiennyt, että tämä oli enkeli. 5»Mistä tulet, nuori mies?» Tobia tiedusteli. »Olen israelilainen, maanmiehiäsi», Rafael vastasi. »Tulin tänne etsimään työtä.» »Tiedätkö, mitä kautta Meediaan mennään?» Tobia kysyi. 6Rafael vastasi: »Kyllä vain. Olen ollut siellä usein. Minä olen kokenut kulkija ja tunnen kaikki sinne vievät tiet. Olen monet kerrat käynyt Meediassa ja yöpynyt maanmiehemme Gabaelin luona, joka asuu siellä Ragesissa. Ekbatanasta on Ragesiin hyvinkin kahden päivän matka, sillä Rages on ylhäällä vuoristossa ja Ekbatana keskellä tasankoa.» 7Tobia sanoi hänelle: »Odota minua sen aikaa että käyn kertomassa isälleni. Tarvitsen sinut matkakumppanikseni – saat kyllä maksun siitä.» 8»Hyvä on», Rafael sanoi. »Odotan kyllä, mutta älä viivy kauan.»
9Tobia meni kertomaan asiasta isälleen ja sanoi: »Löysin erään miehen. Hän on veljiämme, israelilainen.» »Pyydä hänet tänne», Tobit sanoi. »Minä haluan tietää, mitä sukua ja heimoa hän on ja miten luotettavan matkatoverin sinä hänestä saat.»
10Tobia meni ulos ja huusi: »Tule, nuori mies! Isäni pyytää sinua sisälle.» Rafael tuli, ja Tobit kiirehti heti tervehtimään häntä. Rafael sanoi: »Kaikkea hyvää sinulle!» »Mitä hyvää minun elämässäni olisi?» Tobit vastasi. »Olen menettänyt näköni enkä voi nähdä taivaan valoa, makaan pimeässä niin kuin kuolleet, joiden silmiin ei enää valo pilkota. Minä olen elävältä kuollut, kuulen ihmisten äänet mutta en näe heitä.» »Rohkeutta!» Rafael sanoi. »Jumala parantaa sinut pian. Pysy rohkeana!»
Tobit sanoi Rafaelille: »Poikani Tobia on lähdössä Meediaan. Voisitko lähteä hänelle matkakumppaniksi ja oppaaksi? Minä kyllä maksan siitä, veljeni.» »Voinhan minä lähteä hänen seurakseen», Rafael vastasi. »Minä olen käynyt Meediassa monet kerrat. Olen kolunnut kaikki sen tasangot ja vuoret ja tunnen kaikki tiet.»
11»Mitä sukua sinä olet?» Tobit uteli. »Mihin heimoon kuulut? Kerro, veljeni.» 12»Miksi sinä kyselet syntyperääni?» Rafael sanoi. Tobit vastasi hänelle: »Haluan tarkan selon siitä, kenen poika sinä olet ja mikä on nimesi.» 13Silloin Rafael sanoi: »Minä olen Asarja, maineikkaan Hananjan poika, sinun heimoasi.»
14»Tervetuloa, veljeni», Tobit vastasi. »Älä pane pahaksesi sitä, että halusin noin tarkoin tietää, mitä sukua olet. Sinä olet todella veljiämme, hyvää ja jaloa sukua! Minä tunsin Hananjan ja Natanin, kuuluisan Semajan pojat. Menimme usein yhdessä Jerusalemiin uhraamaan ja rukoilemaan, eivätkä he koskaan eksyneet tieltä. Isäsi ja setäsi ovat hyviä miehiä. Olet tervetullut talooni, olethan kunnon syntyperää.»
15Tobit jatkoi: »Maksan sinulle palkkaa drakman päivältä ja korvaan sinun ja poikani matkakulut. Lähde siis poikani mukaan; 16saat vielä enemmänkin palkkaa.» »Minä lähden hänen seurakseen», Rafael sanoi. »Älä ole huolissasi. Me palaamme luoksesi yhtä terveinä kuin lähtiessämme, ei se matka ole vaarallinen.»
17»Siunausta sinulle, veljeni», Tobit sanoi. Hän kutsui Tobian luokseen ja sanoi tälle: »Valmistaudu matkaan, poikani, ja lähde veljesi mukaan. Taivaan Jumala varjelkoon teitä matkallanne ja tuokoon teidät terveinä takaisin. Kulkekoon hänen enkelinsä teidän kanssanne ja olkoon turvananne.» Tobia hankkiutui matkaan ja suuteli hyvästiksi isäänsä ja äitiään. Tobit sanoi hänelle: »Turvallista matkaa.»
18Tobian äiti alkoi itkeä ja sanoi miehelleen: »Miksi lähetit poikani pois? Hänessähän meillä olisi vanhojen päiviemme tuki ja turva, kun hän olisi täällä luonamme. 19Mitä niistä rahoista! Poikamme on paljon arvokkaampi. 20Se, minkä Herra antaa elannoksemme, riittää meille.» 21»Älä suotta murehdi», Tobit vastasi. »Poikamme on turvassa matkallaan ja palaa terveenä luoksemme. Saat vielä omin silmin nähdä, kuinka hän eräänä päivänä tulee onnellisesti takaisin. Älä siis murehdi, vaimo hyvä, älä pelkää heidän puolestaan. 22Hyvä enkeli kulkee hänen rinnallaan, ja niin matka sujuu hyvin ja hän palaa terveenä kotiin.»