Herra, tuomitse lakisi rikkojat!
1Herra, koston Jumala,
koston Jumala, saavu jo!
2Nouse, maailman tuomari,
maksa ylvästelijöille heidän tekojensa mukaan.
3Kuinka kauan, Herra,
annat jumalattomien pitää iloaan?
4Kuinka kauan he saavat rehennellä,
syytää suustaan julkeita sanoja?
5Herra, he sortavat sinun kansaasi,
polkevat alleen sinun omiasi.
6He murhaavat leskiä ja orpolapsia,
surmaavat maassaan asuvia muukalaisia
7ja sanovat: »Ei Herra tätä näe,
ei Jaakobin Jumala tätä huomaa.»
8Milloin te mielettömät tulette järkiinne?
Te tyhmistä tyhmimmät! Miettikää vähän.
9Hän, joka on luonut korvan –
hänkö ei kuule?
Hän, joka on tehnyt silmän –
hänkö ei näe?
10Hän, joka opettaa kaikkia ihmisiä,
hän, joka ohjaa maailman kansoja –
hänkö ei rankaise?
11Herra tuntee ihmisten suunnitelmat:
ne raukeavat tyhjiin.
12Hyvä on sen osa,
jota sinä, Herra, kasvatat
ja jolle sinä opetat lakiasi.
13Pahana päivänä sinä varjelet häntä,
kun hauta jo aukeaa
sille, joka rikkoo lakiasi.
14Herra ei hylkää omiaan,
ei hän jätä kansaansa.
15Oikeus tulee jälleen voimaan,
rehellisyys palaa ihmisten sydämiin.
16Kuka asettuu rinnalleni lainrikkojia vastaan?
Kuka puolustaa minua pahantekijöitä vastaan?
17Ellei Herra olisi tullut avukseni,
asuisin jo hiljaisuuden maassa.
18Aina kun olin vähällä kaatua,
sinun armosi, Herra, oli minun tukenani.
19Kun huolet painavat mieltäni,
saan sinulta lohdun ja ilon.
20Sinäkö tukisit turmeltuneita tuomareita,
jotka lain varjolla tekevät konnantöitään!
21He vehkeilevät viatonta vastaan
ja tuomitsevat syyttömän kuolemaan.
22Mutta Herra on minun linnani,
Jumala on turvakallioni.
23Hän kostaa heille heidän rikoksensa,
lyö heitä heidän pahuutensa tähden.
Herra, meidän Jumalamme, tuhoaa heidät.