Herra on sorrettujen puolustaja
1Laulunjohtajalle. Lauletaan korkealla poikaäänellä. Daavidin psalmi.
2Minä kiitän sinua, Herra, koko sydämestäni,
kerron sinun ihmeelliset tekosi.
3Minä iloitsen ja riemuitsen sinusta,
ylistän sinun nimeäsi, Korkein.
4Sinun edessäsi kääntyivät viholliseni pakoon,
kaatuivat ja suistuivat tuhoon.
5Sinä, oikeamielinen tuomari,
sinä nousit istuimellesi,
tuomitsit, ja asiani voitti.
6Sinä jyrisit kansoille, tuhosit jumalattomat,
heidän nimensä sinä pyyhit pois ikiajoiksi.
7Viholliset on lyöty, murskattu ainiaaksi.
Heidän kaupunkinsa sinä olet repinyt maahan,
ei edes muistoa ole heistä jäljellä.
8Mutta Herra hallitsee ikuisesti,
oikeus on hänen valtaistuimensa perusta.
9Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti,
langettaa kansoille oikeat tuomiot.
10Herra on sorrettujen turva,
hän on suoja ahdingon aikana.
11Sinuun luottavat kaikki,
jotka tuntevat sinut.
Sinä, Herra, et hylkää
ketään, joka etsii sinulta apua.
12Ylistäkää Herraa! Hän hallitsee Siionissa!
Kertokaa hänen tekonsa kaikille kansoille!
13Hän muistaa kaikkia sorrettuja,
hän kuulee heidän avunhuutonsa,
veritekoja hän ei unohda.
14Herra, ole minulle armollinen,
katso, kuinka viholliseni sortavat minua!
Sinä tuot minut takaisin kuoleman porteilta.
15Silloin minä julistan sinun suuria tekojasi,
huudan julki iloni Jerusalemin kaduilla.
16Kansat suistuivat kuoppaan
– itse ne olivat sen kaivaneet.
Jumalattomien jalat tarttuivat ansaan
– itse he olivat sen virittäneet.
17Herra osoitti voimansa, toteutti tuomionsa:
omiin juoniinsa jumalaton jäi kiinni.
Välisoitto. (sela)
18Peräytykööt väärintekijät tuonelaan asti,
väistykööt kansat, jotka unohtavat Jumalan!
19Jumala ei unohda köyhää ainiaaksi,
sorrettujen toivo ei raukea tyhjiin.
20Astu esiin, Herra!
Älä salli ihmisten ylvästellä!
Vedä kansat tuomiolle!
21Herra, syökse ne pelon valtaan!
Anna vihollisten tuntea,
että he ovat vain ihmisiä! (sela)