Rukous vihollisen ahdistaessa
1Daavidin valituspsalmi, jonka hän lauloi Herralle benjaminilaisen Kusin puheiden tähden.
2Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan.
Pelasta minut vainoojiltani, auta minua.
3Muuten vihamies käy kurkkuuni kuin leijona:
se sieppaa saaliinsa ja vie pois,
eikä kukaan voi auttaa.
4Herra, minun Jumalani, jos olen syyllinen,
jos pahat teot tahraavat käsiäni,
5jos olen pettänyt lähimmäiseni luottamuksen,
jos olen riistänyt jotakin
siltä, joka nyt suotta minua syyttää,
6niin ajakoon vihollinen minua takaa,
ottakoon minut kiinni,
tallatkoon minut maahan
ja polkekoon kunniani lokaan! (sela)
7Herra, tule vihasi voimassa
minun vihollisteni raivoa vastaan.
Riennä avukseni, Herra,
sinä, jonka käsissä on oikeus!
8Kutsu eteesi kaikki kansat,
asetu istuimellesi korkeuteen!
9Herra, sinä kansojen tuomari,
anna oikeuden tapahtua minulle,
minä olen syytön.
10Tee loppu jumalattomien pahuudesta,
mutta viatonta vahvista,
sinä vanhurskas Jumala,
sinä joka tutkit sydämen ja ajatukset.
11Minun kilpeni on Jumala,
hän on vilpittömien auttaja.
12Jumala on vanhurskas tuomari,
hän langettaa tuomioita joka päivä.
13Vihollinen teroittaa taas miekkansa,
jännittää jousensa ja tähtää.
14Hän tekee aseensa tappaviksi,
nuolensa polttaviksi.
15Hän hautoo pahoja aikeita,
kantaa sisimmässään tuhoa,
synnyttää valhetta.
16Hän kaivaa kuopan, kaivaa sen syväksi,
mutta putoaa itse omaan kuoppaansa.
17Hänen pahuutensa kääntyy häntä itseään vastaan,
hänen väärät tekonsa kasautuvat
hänen oman päänsä päälle.
18Minä kiitän Herraa hänen oikeista tuomioistaan,
ylistän Herran, Korkeimman, nimeä!
