Psalmi 30

Herran hyvyys on loppumaton

30¹Daavidin psalmi. Temppelin vihkimisjuhlan laulu.

²Minä ylistän sinua, Herra.

Sinä nostit minut syvyyksistä,

et jättänyt minua vihollisteni pilkattavaksi.

³Herra, minun Jumalani,

sinua minä huusin avuksi,

ja sinä teit minut terveeksi.

⁴Herra, sinä pelastit minut tuonelasta.

Hautaan vaipuvien joukosta

sinä toit minut takaisin elämään.

⁵Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat,

ylistäkää hänen pyhää nimeään!

⁶

hänen hyvyytensä läpi elämän.

Illalla on vieraana itku

mutta aamulla ilo.

⁷Minä sanoin menestyksen päivinä:

»Ikinä minä en horju.»

⁸Hyvyydessäsi sinä, Herra,

olit auttanut minut vuorille turvaan.

Kun sitten käänsit pois kasvosi,

minä hätäännyin.

⁹Sinua, Herra, minä huusin,

Jumalani, sinulta rukoilin armoa:

¹⁰

jos vaivun hautaan?

Ylistääkö maan multa sinua,

julistaako se sinun uskollisuuttasi?

¹¹Herra, kuule minua ja ole minulle armollinen!

Herra, ole sinä minun auttajani!»

¹²

riisuit yltäni suruvaatteen

ja puit minut ilon pukuun.

¹³Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun,

laulan koko sydämestäni enkä vaikene.

Herra, minun Jumalani,

sinua minä ylistän

nyt ja aina.

Psalmi 31

Herraan minä turvaan

31¹Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.

²Herra, sinuun minä turvaan.

Älä milloinkaan hylkää minua.

Sinä olet vanhurskas,

pelasta minut!

³Kuule minua,

riennä avukseni!

Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta,

vuorilinna, johon minut pelastat.

⁴Sinä olet minun kallioni ja pakopaikkani.

Sinä johdatat ja ohjaat minua,

sillä sinä olet minun Jumalani.

⁵

jonka viholliset ovat virittäneet eteeni.

Sinä olet minun turvani!

⁶

Herra, sinä lunastat minut vapaaksi,

sinä uskollinen Jumala.

⁷

joiden jumalana on turhuus ja harha.

Minä luotan sinuun, Herra,

⁸iloitsen ja riemuitsen sinun hyvyydestäsi.

Sinä näet minun hätäni,

tiedät kaiken tuskani.

⁹Sinä et jätä minua vihollisten käsiin

vaan avaat minulle ahdingosta tien.

¹⁰Herra, ole minulle armollinen,

olen hädässä.

Silmäni ovat surun sumentamat,

olen loppuun uupunut.

¹¹Elämäni kuluu murheessa,

vuoteni katoavat huokaillessa.

Voimani ehtyvät rikkomusteni tähden,

luuni riutuvat.

¹²

naapurit minua ivaavat,

tuttavat karttavat.

Kaikki, jotka tulevat kadulla vastaan,

kiertävät minut kaukaa.

¹³Minut on unohdettu kuin olisin kuollut,

minut on hylätty kuin särkynyt ruukku.

¹⁴Kuulen, kuinka ihmiset panettelevat minua.

Kauhu saartaa minut,

kun vihamieheni liittoutuvat minua vastaan

ja punovat juonia henkeni menoksi.

¹⁵Mutta minä turvaan sinuun, Herra,

ja sanon: »Sinä olet minun Jumalani!»

¹⁶Sinun kädessäsi ovat elämäni päivät.

Älä jätä minua vihollisteni ja vainoojieni armoille!

¹⁷Katso jälleen palvelijasi puoleen,

sinä armollinen Jumala, auta minua.

¹⁸Herra, sinua minä huudan avuksi,

älä hylkää minua.

Kohdatkoon onnettomuus jumalattomia!

Vaienna heidät ja syökse tuonelaan.

¹⁹Mykistykööt valheen puhujat,

nuo, jotka röyhkeästi syyttävät viatonta

ja halveksivat häntä kopein sanoin!

²⁰Kuinka suuri onkaan sinun hyvyytesi!

Se on ehtymätön aarre

niille, jotka sinua pelkäävät.

Kaikkien nähden sinä annat apusi

niille, jotka turvautuvat sinuun.

²¹Sinä suljet heidät armosi suojiin,

otat heidät turvaan majaasi.

Sinne eivät ulotu ihmisten juonet,

eivät syyttävät puheet.

²²Kiitetty olkoon Herra!

Hän osoitti minulle ihmeellistä hyvyyttään,

kun olin saarrettuna.

²³Hädissäni minä sanoin:

»Minut on repäisty pois sinun luotasi!»

Ja sinä kuulit rukoukseni,

kun huusin sinua avuksi.

²⁴Rakastakaa Herraa, kaikki hänen palvelijansa!

Herra suojelee uskollisiaan

mutta rankaisee säälittä niitä,

jotka uhmaten nousevat häntä vastaan.

²⁵Rohkaiskaa mielenne, olkaa lujat,

kaikki te, jotka panette toivonne Herraan!

Psalmi 32

Synnintunnustus ja anteeksianto

32¹

Autuas se,

jonka pahat teot on annettu anteeksi,

jonka synnit on pyyhitty pois.

²Autuas se ihminen,

jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään

ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.

³

ruumiini riutui ja kuihtui.

Päivät päästään minä huusin tuskassani.

⁴Öin ja päivin kätesi painoi minua raskaana.

Minun elämänvoimani haihtui

niin kuin kosteus kesän helteessä. (sela)

⁵Minä tunnustin sinulle syntini,

en salannut pahoja tekojani.

Minä sanoin: »Tunnustan syntini Herralle.»

Sinä annoit anteeksi pahat tekoni,

otit pois syntieni taakan. (sela)

⁶Rukoilkoot kaikki palvelijasi sinua

hädän hetkellä.

Vaikka suuret vedet tulvisivat,

ne eivät heihin ulotu.

⁷Sinä olet minulle turvapaikka,

sinä varjelet minut vaarasta.

Riemuhuudot kajahtavat ympärilläni,

kun sinä autat ja pelastat. (sela)

⁸»Minä opetan sinua», sanoo Herra,

»minä osoitan sinulle oikean tien.

Minä neuvon sinua,

katseeni seuraa askeleitasi.»

⁹

kuin muulit ja hevoset,

joita täytyy hillitä suitsilla ja kuolaimilla,

muuten ne eivät suostu ohjattaviksi.

¹⁰Jumalaton saa osakseen paljon tuskaa,

mutta Herran armo ympäröi

sen, joka häneen turvaa.

¹¹

Kohottakaa riemuhuuto, te oikeamieliset!