Raamattu 1992 (KR92)
130

Psalmi 130

Syvyydestä minä huudan sinua, Herra

1301

130:1
Ps. 69:2,3,88:7
Matkalaulu.

Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.

2Herra, kuule minun ääneni,

tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.

3

130:3
Ps. 143:2
Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit,

Herra, kuka silloin kestää?

4

130:4
Valit. 3:22,23
Dan. 9:9
Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi,

että me eläisimme sinun pelossasi.

5Minä odotan sinua, Herra,

odotan sinua koko sielustani

ja panen toivoni sinun sanaasi.

6Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua,

hartaammin kuin vartijat aamua.

7

130:7
2. Sam. 24:14
Israel, pane toivosi Herraan!

Hänen armonsa on runsas,

hän voi sinut lunastaa.

8

130:8
Matt. 1:21
Hän lunastaa Israelin

kaikista sen synneistä.

131

Psalmi 131

Osaansa tyytyvän rukous

1311

131:1
Job 42:3
Matkalaulu. Daavidin psalmi.

Herra, sydämeni ei ole korskea

eivätkä silmäni ylpeät.

Minä en ole tavoitellut suuria,

en pyrkinyt liian korkealle.

2Ei, olen löytänyt rauhan,

mieleni on tyyni.

Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä,

niin on minun mieleni levollinen.

3Israel, pane toivosi Herraan

nyt ja aina!

132

Psalmi 132

Daavid ja Siion, Herran valitsemat

1321Matkalaulu.

Herra, muista Daavidia,

muista, mitä hän sai kärsiä –

2hän, joka vannoi Herralle valan,

antoi Jaakobin Väkevälle lupauksen:

3

132:3–5
2. Sam. 7:2
1. Aik. 17:1
Ap. t. 7:46
»Kotitelttaani en astu,

en mene makuusijalleni,

4en suo silmilleni unta

enkä lepoa silmäluomilleni,

5ennen kuin löydän Herralle sijan,

asuinpaikan Jaakobin Väkevälle.»

6

132:6
Miika 5:1
Me kuulimme, että se on Efratassa,

löysimme sen läheltä Jaaria.

7Menkäämme sinne, missä on Herran asumus,

kumartukaamme hänen istuimensa eteen.

8

132:8–10
2. Aik. 6:41,42
132:8
4. Moos. 10:35,36
Nouse, Herra, tule asuinpaikkaasi,

sinä ja arkku, jossa voimasi on!

9Olkoon pappiesi vaatteena vanhurskaus,

riemuitkoot sinun uskolliset palvelijasi.

10Daavidin, palvelijasi, takia:

älä torju voideltuasi!

11

132:11
2. Sam. 7:12
Herra on vannonut Daavidille valan,

antanut lupauksen, jota hän ei peruuta:

»Oman jälkeläisesi minä asetan valtaistuimellesi.

12Jos poikasi pitävät minun liittoni

ja säädökset, jotka heille opetan,

myös heidän poikansa istuvat valtaistuimellasi

aikojen loppuun saakka.»

13

132:13,14
Ps. 68:17
Herra on valinnut Siionin,

sen hän on halunnut asunnokseen.

14»Tämä on iäti minun asuinpaikkani.

Tänne minä jään, tämän minä halusin.

15

132:15
Ps. 72:12–14
Siion saa minun siunaukseni:

siltä ei ravintoa puutu,

sen köyhät minä ruokin kylläisiksi.

16

132:16
Jes. 61:10
Sen pappien ylle minä puen pelastuksen,

sen uskolliset iloitsevat ja riemuitsevat.

17

132:17
Ps. 148:141. Kun. 11:36
Siellä minä uudistan Daavidin mahdin,

sytytän voidellulleni lampun.

18Kaikki hänen vihollisensa minä vaatetan häpeällä.

Hänen kruununsa sädehtii ja loistaa.»