Raamattu 1992 (KR92)
25

251Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja. Juudan kuninkaan Hiskian miehet ovat ne koonneet.

Itsehillintä tuo luottamusta

2Jumalan on kunnia siitäkin, mitä hän salaa,

kuninkaan siitä, minkä hän selvittää.

3Taivaan korkeus, maan syvyys

ja kuninkaan sydän – kuka ne tutkii?

4Poista kuona hopean seasta,

niin sepän käsissä syntyy malja.

5

25:5
Sananl. 16:12+
Poista jumalaton kuninkaan luota,

niin valta ja oikeus vahvistuvat.

6

25:6,7
Luuk. 14:8–10
Älä kärky kunniaa kuninkaan edessä,

älä tuppaudu ylempiesi paikoille.

7Parempi on kuulla pyyntö:

»Tule tänne ylemmäksi»,

kuin joutua väistymään ylhäisten tieltä.

Vaikka itse näkisit, mitä tapahtuu,

8älä suin päin vie asiaa oikeuteen,

sillä loppujen lopuksi voi käydä niin,

että saatat itsesi häpeään.

9

25:9
Sananl. 11:13,20:19
Hoida omat riitasi vastapuolesi kanssa,

muiden asioita älä mene kertomaan.

10Joku kuulee puheesi ja nolaa sinut,

ja siitä pitäen olet huonossa huudossa.

11Kultaomenoita hopeamaljoissa

ovat oikeaan aikaan lausutut sanat.

12Kultarengas, koru puhtainta kultaa

on viisaan neuvo auliille kuuntelijalle.

13Kuin jääkylmä juoma elopellolla

on luotettava lähetti herralleen:

hän palauttaa tämän hervonneet voimat.

14Kuin tumma pilvi, joka ei tuo sadetta,

on kerskailija, joka lupaa muttei anna.

15

25:15
Sananl. 15:1
Kärsivällisyys tehoaa mahtimieheenkin,

lempeä kieli särkee kovan luun.

16Jos hunajaa löydät, syö kohtuullisesti,

muuten kylläännyt siihen ja annat ylen.

17Älä ehtimiseen käy ystäväsi luona,

muuten hän kyllästyy ja alkaa karttaa sinua.

18Tappara, miekka ja terävä nuoli

on se, joka väärin todistaa.

19Kuin heiluva hammas ja horjuva jalka

on ystävä, joka hädässä pettää.

20Riisutko vaatteesi pakkasella?

Kaadatko lipeään etikkaa?

Ilolaulujako laulat murheelliselle?

21

25:21,22
Room. 12:20
Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa,

jos hänellä on jano, anna juotavaa.

22Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle,

ja Herra palkitsee tekosi.

23Pohjatuuli nostaa sateen,

panettelu nostaa kiukun.

24

25:24
Sananl. 21:9
Parempi katolla taivasalla

kuin talossa toraisan vaimon kanssa.

25Kuin raikas vesi uupuneelle

on hyvä uutinen kaukaisesta maasta.

26Kuin liattu lähde ja pilattu kaivo

on hurskas, joka taipuu jumalattoman edessä.

27Hunajaa ei pidä syödä liikaa

eikä kunniaa tavoitella ylen määrin.

28Kuin muurinsa menettänyt kaupunki

on mies, joka ei hillitse itseään.

26

Tyhmät, laiskat, petturit

261

26:1
Sananl. 17:16,19:10
Kuin kesällä lumi, kuin korjuuaikaan sade

ovat tyhmälle osoitetut kiitoksen sanat.

2Kuin lentävä lintu, kuin liitävä pääsky

on aiheeton kirous: se ei yllesi jää.

3Hevoselle piiskaa, aasille ohjat,

tyhmyrin selässä soikoon keppi!

4Älä vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan,

ettet itsekin saisi tyhmän nimeä.

5Vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan,

ettei hän kuvittelisi olevansa viisas.

6Jalkansa murtaa, harmeja hankkii,

joka lähettää tyhmyrin asialle.

7Hervoton kuin halvaantunut jalka

on sananlasku tyhmän suussa.

8Kuin kelvoton kivi lingossa

on tyhmälle annettu kunnia.

9Kuin piikki juopuneen kädessä

on sananlasku tyhmyrin suussa.

10Kuin jousimies, joka ampuu tähtäämättä,

on se, joka oitis tyhmänkin pestaa.

11

26:11
2. Piet. 2:22
Kuin koira, joka palaa oksennukselleen,

on tyhmä, joka toistaa tyhmyyksiään.

12Moni luulottelee olevansa viisas –

tyhmyristäkin on enemmän toivoa.

13Laiska sanoo: »Tiellä on leijona,

keskellä katua kulkee peto.»

14Saranoillaan ovi kääntyy,

vuoteellaan laiska.

15Laiska pistää kätensä ruokavatiin,

mutta suuhun saakka käsi ei nouse.

16Laiska on mielestään viisaampi

kuin seitsemän neuvokasta miestä.

17Rakkikoiraa korvista tarttuu,

joka toisten riitoihin puuttuu.

18Kuin järkensä menettänyt jousimies,

joka tulisilla nuolilla tuhoa kylvää,

19on se, joka pettää ystävänsä

ja sanoo: »Leikkiähän se vain oli.»

20Kun polttopuu loppuu, tuli sammuu,

kun panettelija poistuu, riita laantuu.

21Hiilistä hehku, haloista roihu,

riitapukari sytyttää riidan.

22Makealta maistuvat panettelijan puheet,

ne painuvat syvälle sisimpään.

23Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa

on mairea puhe häijyn ihmisen suussa.

24Vihamiehesi voi puhua mielin kielin,

mutta sisimmässään hän hautoo pahaa.

25Älä usko hänen lipeviä sanojaan,

hänen sydämessään on seitsemän petosta.

26Hän kätkee vihansa kavalasti,

mutta hänen pahuutensa tulee kaikkien tietoon.

27

26:27
Ps. 7:16,17+
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa,

joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.

28Lyötyjäkin lyö petturin kieli,

turmiota levittää lipevä suu.

27

Ihminen hioo ihmistä

271

27:1
Jaak. 4:14
Huomispäivästä älä kersku,

ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan.

2Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi,

vieras, ei oma kielesi.

3Raskas on hiekka ja painava kivi,

raskainta typeryksen tuottama harmi.

4Raivo on raakaa, viha kuin tulva,

mutta kuka mustasukkaisuuden torjuu?

5Parempi nuhdella avoimesti

kuin vaieta rakkauden nimissä.

6Rakastavan lyöntikin on rakkautta,

vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa.

7Kylläinen halveksii hunajaakin,

nälkäiselle karvaskin on makeaa.

8Kuin lintu, joka jättää pesänsä,

on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan.

9Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen,

ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.

10Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää.

Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo.

Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

11Toimi viisaasti, poikani, isäsi iloksi:

sinä olet paras vastaus solvaajilleni.

12Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää,

tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut.

13Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta

ja pidä se panttina vierasta varten.

14Jos joku heti aamulla vuolaasti sinua siunaa,

sen siunauksen takana voi olla kirous.

15Kuin katonraosta sateella tippuva vesi,

sellainen on nalkuttava vaimo.

16Helpompi pidätellä tuulta kuin häntä,

kuin öljy hän lipeää otteestasi.

17Rauta rautaa hioo,

ihminen hioo ihmistä.

18Joka viikunapuutaan hoitaa, se viikunoita syö,

joka herraansa hyvin palvelee, saa siitä kunniaa.

19Veden kalvossa näet kasvosi,

lähimmäisessä näet sydämesi.

20Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita,

kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät.

21Hopealle sulatin, kullalle uuni,

ihmisen mittana kiitos ja moite.

22Survo hullua huhmaressa,

survimella kivien seassa:

ei erkane hänestä hänen hulluutensa.

23Pidä hyvää huolta lampaistasi,

valvo, miten vuohikarjasi voi,

24sillä rikkaus ei kestä ikuisesti

eikä valta säily polvesta polveen.

25Kun heinä on korjattu ja odelma nousee,

kun vuorilta on koottu vihanta ruoho,

26silloin ostat karitsoilla itsellesi vaatteet,

myyt pukit ja hankit uuden pellon,

27silloin saat kyllälti vuohenmaitoa,

sillä ravitset koko perheesi,

siitä saavat ravintonsa orjattaresi.