Sananlaskut 24

₁Älä kadehdi pahoja ihmisiä,

älä tavoittele heidän seuraansa,

₂sillä heillä on mielessään tuhoisat aikeet,

heidän puheensa saa aikaan pelkkää pahaa.

₃Viisaudella talo rakennetaan,

ymmärrys on sen perustus,

₄tieto ja taito täyttävät sen huoneet

kalleuksilla ja kaikella kauniilla.

₅Viisaus on väkevyyttä,

kokemus tuo voimaa.

₆Viisas suunnitelma auttaa sodassa,

hyvät neuvonantajat tuovat menestyksen.

₇Koskapa tyhmä olisi tilanteen tasalla!

Pysyköön siis neuvonpidossa vaiti.

₈Joka aina punoo juonia,

saa vehkeilijän nimen.

₉Mielettömän ajatukset täyttää synti,

herjaajaa jokainen kammoksuu.

₁₀Annatko periksi ahdingon tullen?

Vähätpä ovat voimasi.

₁₁Mene väliin, kun syytöntä viedään surmattavaksi,

riennä apuun, kun hän hoippuu teloituspaikalle.

₁₂Älä selitä: »Enhän tunne koko asiaa»,

sillä sydänten tutkijaa sinä et petä.

Hän valvoo sinua ja tuntee sinut,

hän maksaa jokaiselle tekojen mukaan.

₁₃Syö, poikani, hunajaa, se on hyvää,

ja mesi on makeaa kielelläsi.

₁₄Yhtä lailla on viisaus sinulle hyväksi:

kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus,

toivosi ei raukea tyhjiin.

₁₅Älä väijy, jumalaton, hurskaan majaa,

älä tuhoa hänen kotiaan.

₁₆Vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi,

hän nousee jälleen,

mutta jumalaton sortuu onnettomuuteensa.

₁₇Kun vihamiehesi kaatuu, älä iloitse,

kun hän kompastuu, älä riemuitse,

₁₈ettei Herra sen nähdessään suuttuisi sinuun

ja kääntäisi vihaansa hänestä pois.

₁₉Älä kiivastu pahantekijöille,

älä kadehdi jumalattomia,

₂₀sillä pahoilla ei ole tulevaisuutta

ja jumalattoman lamppu sammuu.

₂₁Pelkää Herraa, poikani, ja kuningasta.

Vältä niitä, jotka hankkivat kapinaa,

₂₂sillä yhdessä hetkessä he kukistuvat.

Millainen onkaan heidän rangaistuksensa!

Ei sovi tuomarille puolueellisuus.

₂₄Joka syylliselle sanoo: »Olet syytön»,

saa kaikkien kirot, koko kansan vihat.

₂₅Toisin käy sen, joka tuomitsee oikein:

hänen osanaan on siunaus ja menestys.

₂₆Kuin suudelma suulle

on suora vastaus.

₂₇Tee ensin tilustesi työt,

pane ensiksi peltosi kuntoon,

vasta sitten on talon ja perheen vuoro.

₂₈Älä todista toisesta väärin –

ethän tahdo pettää ketään puheellasi?

₂₉Älä ajattele: »Niin kuin hän minulle,

niin minä hänelle.

Nyt maksan hänelle samalla mitalla.»

₃₀Minä kuljin laiskurin pellon laitaa,

katselin typeryksen viinitarhaa,

₃₁ja mitä näinkään: pelkkiä nokkosia,

tarhan, jossa rehottivat ohdakkeet

ja jonka kiviaita oli luhistunut.

₃₂Minä katsoin ja painoin mieleeni,

otin opikseni siitä minkä näin.

₃₃Nuku vielä hiukan, torku hiukan,

makaa kädet ristissä vielä hetki,

₃₄niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo,

puute niin kuin röyhkeä kulkuri.