Sananlaskut 13

₁Viisas ottaa varteen isänsä moitteet,

omahyväinen ei nuhteista piittaa.

₂Hyvä sana ravitsee puhujansa,

mutta pahantekijä janoaa väkivaltaa.

₃Joka hillitsee kielensä, turvaa henkensä,

suupaltti kulkee turmioon.

₄Laiska toivoo mutta ei saa,

ahkera syö itsensä kylläiseksi.

₅Oikeamielinen vihaa valheellisuutta,

jumalaton levittää häpeän löyhkää.

₆Oikeamielinen pysyy oikealla tiellä,

jumalaton syöksyy syntiin ja tuhoon.

₇Moni rikkaaksi tekeytyvä on tyhjätasku,

moni köyhyyttään valittava omistaa paljon.

₈Rikkaalla on, mistä maksaa lunnaat,

köyhää on turha uhkailla.

₉Oikeamielisten valo sädehtii ja loistaa,

mutta jumalattomien lamppu sammuu.

₁₀Ylimielisyydestä koituu vain riitaa,

viisas se, joka neuvoja kuulee.

₁₁Mikä helposti tulee, se helposti menee,

vähin erin kooten omaisuus karttuu.

₁₂Pitkä odotus ahdistaa sydäntä,

elämä elpyy, kun toive täyttyy.

₁₃Joka halveksii neuvoja, maksaa kalliisti,

joka käskyjä kunnioittaa, se palkitaan.

₁₄Viisaan opetus on elämän lähde,

se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.

₁₅Selkeä harkinta tuo arvostusta,

mutta juonittelijan tie vie tuhoon.

₁₆Viisas toimii kaikessa taitavasti,

tyhmä panee näytteille tyhmyytensä.

₁₇Petollinen sanansaattaja tuo tuhon,

uskollinen lähetti tuo pelastuksen.

₁₈Kuritonta odottaa köyhyys ja häpeä,

kunnia sitä, joka nuhteita kuulee.

₁₉Sydän iloitsee, kun toive täyttyy,

pahasta luopuminen on houkalle kauhistus.

₂₀Hae viisaiden seuraa, niin viisastut,

pahoin käy, jos lyöttäydyt typerien joukkoon.

₂₁Syntistä vainoavat tuskat ja vastukset,

vanhurskas saa palkakseen onnen.

₂₂Hyvä jättää perinnön lastenlapsilleenkin,

syntisen varat talletetaan oikeamielisille.

₂₃Köyhä saa raivioltaan kylliksi ruokaa,

mutta vääryys vie viljan toisten käsiin.

₂₄Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan,

joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.

₂₅Oikeamielinen saa syödä kyllikseen,

jumalaton jää näkemään nälkää.