1Bileam ymmärsi nyt, että oli Herran tahdon mukaista siunata Israel, eikä mennyt entiseen tapaansa tutkimaan enteistä, mitä hänen tulisi sanoa, vaan käänsi kasvonsa autiomaahan päin. 2Sinne katsoessaan hän näki israelilaiset, jotka olivat leiriytyneet heimoittain. Silloin Jumalan henki tuli häneen, 3ja hän lausui nämä sanat:
– Näin sanoo Bileam, Beorin poika,
näin sanoo mies, joka näkee selvästi,
4näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan,
mies, joka maahan kaatuneena, avoimin silmin,
saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä:
5Kuinka ihanat ovatkaan sinun telttasi, Jaakob,
sinun asumuksesi, Israel!
6Ne levittäytyvät kuin joenuomat,
ne ovat kuin puutarhat virran varrella,
kuin aaloepuut, Herran istuttamat,
kuin setrit veden partaalla!
7Vesi läikkyy heidän sangoistaan,
ja heidän kylvönsä on runsaasti kasteltu.
Heidän kuninkaansa tulee Agagia suuremmaksi,
mahtava on heidän valtansa.
8Jumala toi heidät pois Egyptistä;
heillä on villihärän voimat.
He ahmivat suuhunsa viholliskansat,
purevat murskaksi heidän luunsa,
niittävät heidät nuolillaan.
9Kun he lepäävät, he lepäävät kuin leijona,
kuin jalopeura – kuka uskaltaa häiritä heitä?
Siunattuja ovat ne, jotka sinua siunaavat,
kirottuja ne, jotka sinua kiroavat.
10Silloin Balak vihastui Bileamiin, löi nyrkillä kämmeneensä ja sanoi: »Minä kutsuin sinut tänne, jotta kiroaisit viholliseni, mutta nyt sinä olet jo kolme kertaa siunannut heidät! 11Painu sinne, mistä tulit! Minä lupasin palkita sinut runsain mitoin, mutta nyt Herra on riistänyt sinulta palkkiosi.»
Bileamin toinen ennustus
12Bileam sanoi Balakille: »Minähän sanoin jo sanantuojillesi, jotka lähetit luokseni: 13’Vaikka Balak antaisi minulle palatsinsa täydeltä hopeaa ja kultaa, minä en voisi rikkoa Herran käskyä vastaan enkä tehdä mitään oman mieleni mukaan, en hyvää enkä pahaa. Niin kuin Herra puhuu, niin on minunkin puhuttava.’ 14Minä palaan nyt oman väkeni luo, mutta sitä ennen ilmoitan sinulle, mitä tuo kansa on tulevina aikoina tekevä sinun kansallesi.» 15Ja hän lausui nämä sanat:
– Näin sanoo Bileam, Beorin poika,
näin sanoo mies, joka näkee selvästi,
16näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan,
joka saa tietonsa Korkeimmalta,
mies, joka maahan kaatuneena, avoimin silmin,
saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä:
17Minä näen tämän, mutta se ei tapahdu vielä,
minä katselen tätä, mutta se ei vielä ole lähellä.
Tähti nousee Jaakobin keskeltä,
valtiaan sauva Israelista.
Se murskaa Moabin ohimot,
kaikkien Setin jälkeläisten kallot.
18Edom joutuu voittajan omaksi,
Seir vihollisten käsiin.
Israel tekee voimallisia tekoja,
19Jaakobista polveutuu hallitsija,
joka tuhoaa vihollisensa,
vaikka he suojautuvat kaupunkeihin.
20Kun Bileam näki amalekilaiset, hän lausui nämä sanat:
– Amalek on kansoista ensimmäinen,
mutta se hävitetään ikiajoiksi.
21Sitten Bileam näki keniläiset ja lausui nämä sanat:
– Järkkymätön on sinun asuinsijasi,
kallioille on sinun pesäsi rakennettu.
22Kuitenkin Kainin perii tuho;
ei aikaakaan, niin Assur vie sinut vankeuteen.
23Bileam lausui vielä nämä sanat:
– Voi, keitä ovat nuo,
joiden laumat tulevat pohjoisesta,
24nuo, jotka ovat lähteneet kittiläisten maasta?
He kukistavat Assurin, he kukistavat Eberin,
mutta heidätkin hävitetään ainiaaksi.
25Sitten Bileam lähti paluumatkalle kohti kotiseutuaan, ja myös Balak lähti omalle taholleen.
