Raamattu 1992 (KR92)
4

Vertaukset Jumalan valtakunnasta

4:1–34

Kylväjä

41

4:1–9
Matt. 13:1–9
Luuk. 8:4–8
4:1
Mark. 1:16+
Kerran Jeesus taas opetti järven rannalla. Hänen ympärilleen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän siirtyi veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli rannalla. 2Hän opetti heille vertauksin monia asioita.

Näin hän heitä opetti: 3»Kuulkaa! Mies lähti kylvämään. 4Ja kun hän kylvi, kävi niin, että osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. 5Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, 6mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. 7Osa taas putosi ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. 8Mutta muut jyvät putosivat hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja antoivat sadon, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää.» 9

4:9
Matt. 11:15+
Ja hän sanoi: »Jolla on korvat, se kuulkoon!»

Vertausten tarkoitus

10

4:10–12
Matt. 13:10–17
Luuk. 8:9,10
Kun Jeesus sitten oli jäänyt yksin kahdentoista opetuslapsensa ja muiden seuralaistensa kanssa, nämä kyselivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat. 11
4:11
Matt. 13:11+
Hän sanoi heille: »Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta nuo ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina,

12

4:12
Jes. 6:9,10Joh. 12:40
Ap. t. 28:26,27
Room. 11:8
jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä huomaisi,

jotta he kuullessaankaan eivät kuulisi eivätkä ymmärtäisi,

eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi.»

Kylväjävertauksen selitys

13

4:13–20
Matt. 13:18–23
Luuk. 8:11–15
Sitten Jeesus sanoi: »Jos te ette käsitä tätä vertausta, niin onko teistä ymmärtämään muitakaan vertauksia? 14
4:14
Joh. 4:36
1. Kor. 9:11
Jaak. 1:21
1. Piet. 1:23
Kylvömies kylvää sanan. 15Tien oheen kylvetty siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana, heti kun se on heihin kylvetty, tulee ottamaan sen pois. 16Kylvö kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka sanan kuullessaan heti ottavat sen iloiten vastaan 17mutta jotka kestävät vain hetken, koska heiltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, he luopuvat kohta. 18Sitten on siemen, joka kylvettiin ohdakkeiden sekaan. Se tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan 19
4:19
Mark. 10:22
Luuk. 12:15
1. Tim. 6:9,10
mutta joissa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden petolliset houkutukset ja muut mielihalut saavat heissä sijan ja tukahduttavat sanan. 20Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan. He tuottavat satoa, kolmekymmentä, kuusikymmentä tai sata jyvää.»

Sanan oikea kuuleminen

21

4:21–25
Luuk. 8:16–18
4:21
Matt. 5:15
Luuk. 11:33
Jeesus sanoi: »Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan! 22
4:22
Matt. 10:26
Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. 23
4:23
Matt. 11:15+
Jos jollakin teistä on korvat, hän kuulkoon.» 24
4:24
Matt. 7:2
Luuk. 6:38
Ja hän lisäsi: »Huomatkaa, mitä kuulette. Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan, vielä sen ylikin. 25
4:25
Matt. 13:12+
Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.»

Itsestään kasvava vilja

26Jeesus sanoi: »Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. 27

4:27
Jes. 55:10,11
Jaak. 5:7
Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. 28Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. 29
4:29
Joel 4:13
Ilm. 14:15
Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut.»

Sinapinsiemen

30

4:30–32
Matt. 13:31,32
Luuk. 13:18,19
Vielä Jeesus sanoi: »Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa? Millä vertauksella kuvaisimme sitä? 31
4:31
Matt. 17:20
Luuk. 17:6
Se on kuin sinapinsiemen. Kun sinapinsiemen kylvetään maahan, se on pienin kaikista maailman siemenistä, 32
4:32
Hes. 17:23,31:6
mutta sen taimi nousee maasta ja kasvaa kaikista puutarhan kasveista suurimmaksi. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa.»

33

4:33,34
Matt. 13:34,35
4:33
Mark. 4:3,9,23
Monin tällaisin vertauksin hän julisti ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he sitä saattoivat ymmärtää. 34
4:34
Mark. 4:11,13,7:17,9:28,10:10
Vertauksitta hän ei heille puhunut, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään.

Suuria ihmeitä

4:35—5:43

Jeesus tyynnyttää myrskyn

35

4:35–41
Matt. 8:23–27
Luuk. 8:22–25
4:35
Matt. 8:18
Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: »Nyt lähdemme vastarannalle.» 36
4:36
Mark. 1:16+
Opetuslapset lähettivät väen pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. 37Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. 38
4:38
Joona 1:5,6
Mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: »Opettaja, etkö näe, me hukumme!» 39
4:39
Matt. 8:26+
Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: »Vaikene, ole hiljaa!» Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. 40
4:40
Mark. 8:21
Jeesus sanoi heille: »Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?» 41Silloin suuri pelko valtasi heidät ja he kyselivät toisiltaan: »Mikä mies tämä oikein on? Häntähän tottelevat tuuli ja aallotkin.»

5

Jeesus Gerasan alueella

51

5:1–20
Matt. 8:28–34
Luuk. 8:26–39
He tulivat toiselle puolen järveä Gerasan alueelle. 2Heti kun Jeesus nousi veneestä, häntä vastaan tuli hautaluolista mies, jossa oli saastainen henki. 3Mies asusti haudoissa, eikä kukaan pystynyt enää köyttämään eikä kahlehtimaan häntä. 4Monet kerrat hänet oli kahlittu sekä käsistä että jaloista, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut köydet, eikä kukaan kyennyt hillitsemään häntä. 5Kaiket päivät ja yöt hän oleskeli haudoissa ja vuorilla, huusi ja runteli itseään kivillä. 6Kun hän nyt kaukaa näki Jeesuksen, hän tuli juosten paikalle, heittäytyi maahan hänen eteensä 7
5:7
Mark. 1:34+
ja huusi kovalla äänellä: »Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, Korkeimman Jumalan poika? Jumalan tähden, älä kiduta minua!» 8Jeesus näet oli jo käskemässä saastaista henkeä lähtemään miehestä. 9»Mikä sinun nimesi on?» Jeesus kysyi, ja sai vastauksen: »Legioona5:9 Ks. selitystä Matt. 26:53., sillä meitä on monta.» 10
5:10
Tob. 8:3
Matt. 12:43
Henget pyysivät ja rukoilivat, ettei Jeesus ajaisi niitä pois siltä seudulta.

11Lähistöllä oli vuoren rinteellä suuri sikalauma laitumella. 12

5:12
3. Moos. 11:7
Pahat henget pyysivät Jeesukselta: »Päästä meidät sikalaumaan, anna meidän mennä sikoihin.» 13Hän antoi niille luvan. Silloin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen. Sikoja oli noin kaksituhatta, ja ne hukkuivat kaikki.

14Sikopaimenet lähtivät pakoon ja kertoivat kaikesta tästä kaupungissa ja kylissä. Ihmisiä lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut. 15He tulivat Jeesuksen luo ja näkivät pahojen henkien vaivaaman miehen istuvan siellä. Mies, jossa oli ollut legioona henkiä, istui vaatteet yllään ja täydessä järjessään. Tämä sai heidät pelon valtaan. 16Paikalla olleet kertoivat heille, mitä pahojen henkien vaivaamalle oli tapahtunut ja kuinka sikojen oli käynyt. 17

5:17
Ap. t. 16:39
Silloin kaikki alkoivat pyytää, että Jeesus poistuisi siltä seudulta.

18Kun Jeesus nousi veneeseen, pahoista hengistä vapautunut pyysi saada jäädä hänen seuraansa. 19Jeesus ei siihen suostunut vaan sanoi hänelle: »Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro tästä suuresta teosta, jonka Herra on armossaan sinulle tehnyt.» 20

5:20
Mark. 1:45
Mies lähti ja alkoi Dekapoliin alueella julistaa, mitä Jeesus oli tehnyt hänelle. Kaikki olivat ihmeissään.

Jeesus herättää kuolleista Jairoksen tyttären ja parantaa verenvuodosta kärsivän naisen

21

5:21–43
Matt. 9:18–26
Luuk. 8:40–56
5:21
Mark. 1:16+
Kun Jeesus oli veneellä palannut toiselle puolen järveä, hänen luokseen kerääntyi paljon väkeä. Hänen vielä ollessaan rannalla 22sinne tuli yksi synagogan esimiehistä, nimeltään Jairos. Jeesuksen nähtyään mies heittäytyi hänen jalkoihinsa 23
5:23
Mark. 6:5,7:32,8:23,25
Luuk. 4:40,13:13
Ap. t. 28:8
ja pyysi hartaasti: »Tule, tyttäreni on kuolemaisillaan. Pane kätesi hänen päälleen, niin hän paranee eikä kuole.» 24Jeesus lähti miehen mukaan, ja suuri väkijoukko seurasi häntä ja tungeksi hänen ympärillään.

25Siellä oli myös nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. 26Hän oli kärsinyt paljon monien lääkärien käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua; pikemminkin hänen tilansa oli huonontunut. 27

5:27
Mark. 3:10
Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa. 28Nainen näet ajatteli: »Jos pääsen koskettamaan edes hänen viittaansa, niin minä paranen.» 29Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa.

30

5:30
Luuk. 6:19
Jeesus tunsi heti, että hänestä oli lähtenyt voimaa. Hän kääntyi tungoksessa ja kysyi: »Kuka koski vaatteisiini?» 31Opetuslapset sanoivat hänelle: »Sinä näet, millaisen tungoksen keskellä olet, ja kysyt: kuka koski minuun?» 32Mutta Jeesus katseli ympärilleen nähdäkseen sen, joka niin oli tehnyt. 33Nainen vapisi pelosta, sillä hän tiesi mitä hänelle oli tapahtunut. Hän tuli Jeesuksen eteen, heittäytyi maahan ja kertoi hänelle totuudenmukaisesti kaiken. 34
5:34
Mark. 10:52
Luuk. 7:50,17:19
Ap. t. 14:9
Jeesus sanoi hänelle: »Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi.»

35Jeesuksen vielä puhuessa tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana: »Tyttäresi kuoli jo, miksi enää vaivaisit opettajaa.» 36Tämän kuultuaan Jeesus sanoi esimiehelle: »Älä pelkää, vaan usko.» 37

5:37
Mark. 9:2,14:33
Hän ei antanut kenenkään muun tulla mukaansa kuin Pietarin ja Jaakobin sekä Johanneksen, Jaakobin veljen. 38
5:38
Jer. 9:16,17
He tulivat synagogan esimiehen kotiin, ja Jeesus näki hälisevän väenpaljouden ja kuuli ihmisten itkevän ja valittavan suureen ääneen. 39
5:39
Joh. 11:11
Hän meni sisään ja sanoi: »Miksi te noin hälisette ja itkette? Ei lapsi ole kuollut, hän nukkuu.» 40Jeesukselle naurettiin. Mutta hän ajoi kaikki ulos, otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä seuralaisensa ja meni huoneeseen, jossa lapsi oli. 41
5:41
Luuk. 7:14
Hän otti lasta kädestä ja sanoi hänelle: »Talita kuum!»5:41 Aramean kieltä: ’Tyttö, nouse!’ 42Heti tyttö nousi ja käveli; hän oli kaksitoistavuotias. Kaikki olivat hämmästyksestä suunniltaan. 43
5:43
Mark. 1:43+
Jeesus kielsi ankarasti heitä kertomasta tästä kenellekään. Tytölle hän käski antaa syötävää.

6

Jeesus vaeltaa Galileassa ja lähiseuduilla

6:1—8:26

Jeesus käy kotikaupungissaan

61

6:1–6
Matt. 13:53–58
Luuk. 4:16–30
Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja opetuslapset olivat hänen kanssaan. 2
6:2
Mark. 1:21,22
Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja häntä kuunnellessaan monet kyselivät hämmästyneinä: »Mistä hän on saanut tämän kaiken? Mikä on tämä viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta? 3
6:3
Mark. 3:31
Joh. 6:42Matt. 11:6+
Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä hänen sisarensakin asuvat, meidän keskuudessamme.» Näin he torjuivat hänet.

4

6:4
Jer. 11:21,12:6
Joh. 4:44
Jeesus sanoi heille: »Missään ei profeetta ole niin väheksytty kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan.» 5
6:5
Mark. 5:34Mark. 5:23+
Niinpä hän ei voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa; vain muutamia sairaita hän paransi panemalla kätensä heidän päälleen. 6Ihmisten epäusko hämmästytti häntä. Hän kulki sitten kylästä kylään ja opetti.

Opetuslasten lähettäminen

7

6:7–13
Matt. 10:1,5–15
Luuk. 9:1–6
6:7
Mark. 3:15
Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen lähettääkseen heidät matkaan. Heidän tuli lähteä kaksittain, ja hän antoi heille vallan ajaa ihmisistä saastaisia henkiä. 8
6:8
Luuk. 10:4
Hän kielsi heitä ottamasta mukaan muuta kuin sauvan: ei leipää, ei laukkua eikä rahaa vyöhön. 9
6:9
Luuk. 3:11
Sandaalit he saivat ottaa, mutta eivät pukea ylleen kahta paitaa. 10
6:10
Ap. t. 16:15
Ja hän sanoi heille: »Mihin taloon majoituttekin, jääkää asumaan sinne lähtöönne saakka. 11
6:11
Matt. 10:14+
Jos teitä jossakin paikassa ei oteta vastaan eikä kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne. Tämä on oleva todiste heitä vastaan.»

12

6:12
Matt. 3:2+
Niin opetuslapset lähtivät matkaan ja julistivat, että kaikkien tuli kääntyä. 13
6:13
Jaak. 5:14,15
He karkottivat monta pahaa henkeä sekä voitelivat öljyllä sairaita ja paransivat heidät.

Johannes Kastajan mestaus

14

6:14–29
Matt. 14:1–12
Luuk. 9:7–9
6:14
Mark. 8:28
Kuningas Herodeskin6:14 Ks. selitystä Matt. 14:1. kuuli Jeesuksesta, sillä hänen nimensä tunnettiin jo laajalti. Ihmiset sanoivat: »Johannes Kastaja on herännyt kuolleista, siksi hänessä vaikuttavat nuo voimat.» 15
6:15
Matt. 16:14
Luuk. 9:19Luuk. 7:16,24:19
Joh. 4:19,9:17
Toiset sanoivat, että hän oli Elia, toiset, että hän oli profeetta, sellainen kuin profeetat olivat olleet. 16Kun Herodes kuuli Jeesuksesta, hän sanoi: »Johannes, se mies, jonka minä mestautin, on herännyt kuolleista.»

17

6:17
Luuk. 3:19,20
Herodes oli näet pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja teljennyt vankilaan. Tämän hän oli tehnyt veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden. Hän oli nainut Herodiaan, 18
6:18
3. Moos. 18:16,20:21
mutta Johannes oli sanonut hänelle: »Sinun ei ole lupa elää veljesi vaimon kanssa.» 19Herodias ei sietänyt Johannesta ja olisi halunnut tappaa hänet, mutta ei voinut, 20
6:20
Mark. 11:32
koska Herodes pelkäsi Johannesta. Herodes tiesi hänet hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi ja suojeli häntä. Hän kuunteli Johannesta mielellään, vaikka tämän puheet usein jäivätkin vaivaamaan häntä.

21Sopiva tilaisuus Herodiaalle tarjoutui, kun Herodes syntymäpäivänään järjesti pidot hoviherroilleen ja sotaväen päälliköille sekä Galilean johtomiehille. 22Herodiaan tytär tuli silloin sisään ja tanssi, ja Herodes ja hänen pöytävieraansa olivat ihastuksissaan. Kuningas sanoi tytölle: »Pyydä minulta mitä vain tahdot, niin minä annan sen sinulle.» 23

6:23
Est. 5:3,6,7:2
Ja hän lupasi ja vannoi: »Mitä ikinä minulta pyydät, sen minä sinulle annan, vaikka puolet valtakuntaani.» 24Tyttö meni ulos ja kysyi äidiltään: »Mitä minä pyytäisin?» Äiti vastasi: »Pyydä Johannes Kastajan päätä.» 25Tyttö kiiruhti heti takaisin kuninkaan luo ja sanoi: »Tahdon, että annat minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pään.»

26Kuningas tuli pahoille mielin, mutta koska hän oli vieraittensa kuullen vannonut valan, hän ei voinut vastata kieltävästi. 27Hän antoi heti pyövelille käskyn, että tämän oli tuotava Johanneksen pää. Pyöveli meni vankilaan ja mestasi siellä Johanneksen. 28Sitten hän toi pään vadilla ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi pään äidilleen.

29Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat tästä, he tulivat hakemaan ruumiin ja veivät sen hautaan.

Jeesus ruokkii viisituhatta miestä

30

6:30–44
Matt. 14:13–21
Luuk. 9:10–17
Joh. 6:1–15
6:30
Luuk. 10:17
Apostolit kokoontuivat taas Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle, mitä kaikkea olivat tehneet ja mitä opettaneet. 31
6:31
Mark. 3:20
Hän sanoi heille: »Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.» Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä. 32Niin he lähtivät veneellä mennäkseen autiolle seudulle yksinäisyyteen. 33Mutta heidän lähtönsä huomattiin, ja monet tunsivat heidät. Ihmisiä tuli juoksujalkaa kaikista kaupungeista, ja väkijoukko ehti maitse perille ennen heitä.

34

6:34
Matt. 9:36+
Kun Jeesus veneestä noustessaan näki kaikki nämä ihmiset, hänen tuli heitä sääli, sillä he olivat kuin lammaslauma paimenta vailla. Hän alkoi opettaa ja puhui heille pitkään. 35Kun päivä oli jo illassa, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: »Tämä on asumatonta seutua, ja on jo myöhä. 36Lähetä heidät pois, että he menisivät lähiseudun taloihin ja kyliin ostamaan itselleen syötävää.» 37
6:37
2. Kun. 4:42–44
»Antakaa te heille syötävää», vastasi Jeesus. He sanoivat hänelle: »Pitäisikö meidän mennä ostamaan kahdellasadalla denaarilla leipiä ja antaa ne heille syötäväksi?» 38Jeesus kysyi: »Montako leipää teillä on? Käykää katsomassa.» He tekivät niin ja ilmoittivat: »Viisi, ja kaksi kalaa.»

39Jeesus käski heidän sijoittaa kaikki ruokakunnittain aterioimaan vihreälle nurmelle. 40Ihmiset asettuivat istumaan sadan ja viidenkymmenen hengen ryhmiin. 41

6:41
Mark. 8:6,14:22
Luuk. 24:30
Ap. t. 27:35
1. Kor. 11:24
Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsilleen, ja nämä jakoivat ne kansalle. Samoin hän jakoi kaikkien kesken ne kaksi kalaa. 42Kaikki söivät kyllikseen. 43Leiväntähteitä kerättiin kaksitoista täyttä korillista, ja kalaakin jäi. 44Aterioimassa oli ollut viisituhatta miestä.

Jeesus kävelee veden päällä

45

6:45–52
Matt. 14:22–33
Joh. 6:16–21
Heti sen jälkeen Jeesus käski opetuslasten nousta veneeseen ja mennä edeltäkäsin vastarannalle Betsaidaan sillä aikaa kun hän lähettäisi väen pois. 46
6:46
Mark. 1:35
Jätettyään hyvästit hän meni vuorelle rukoilemaan.

47Illan tullessa vene oli keskellä järveä ja Jeesus yksin maissa. 48Hän näki, että opetuslapsilla oli täysi työ soutaa vastatuuleen. Neljännen yövartion6:48 Ks. selitystä Matt. 14:25. vaiheilla hän tuli vettä pitkin kävellen heitä kohti ja aikoi mennä heidän ohitseen. 49

6:49
Luuk. 24:37
Kun he näkivät hänen kävelevän vettä pitkin, he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan. 50Kaikki he näkivät hänet ja säikähtivät. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: »Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö.»

51

6:51
Mark. 4:39
Hän nousi veneeseen heidän luokseen, ja tuuli tyyntyi. Opetuslapset olivat hämmästyksestä suunniltaan. 52
6:52
Mark. 8:17
Sekään, mitä leiville tapahtui, ei ollut avannut heidän silmiään. Niin paatuneet heidän sydämensä olivat.

Sairaat parantuvat

53

6:53–56
Matt. 14:34–36
Päästyään järven yli he tulivat rantaan Gennesaretissa. 54Heidän noustessaan veneestä ihmiset huomasivat, kuka oli tullut, 55
6:55
Mark. 2:3,4
ja lähtivät kiireesti viemään sanaa joka puolelle. Sairaita alettiin kantaa vuoteillaan sinne, missä Jeesuksen kuultiin olevan. 56
6:56
4. Moos. 15:37–41
5. Moos. 22:12Mark. 5:27
Ja minne hän vain meni, kylään, kaupunkiin tai maaseudun taloon, aina ihmiset toivat sairaita aukioille ja pyysivät, että nämä saisivat edes koskettaa hänen viittansa tupsua. Ja kaikki, jotka koskettivat häntä, paranivat.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]