Raamattu 1992 (KR92)
10

Avioerosta

101

10:1–12
Matt. 19:1–12
Jeesus lähti sieltä ja tuli Jordanin itäpuolta kulkien Juudean alueelle. Hänen kanssaan kulki nytkin suuri joukko ihmisiä, ja tapansa mukaan hän opetti heitä.

2

10:2
Mark. 8:11
Hänen luokseen tuli myös fariseuksia, jotka häntä koetellakseen kysyivät, saako mies hylätä vaimonsa. 3 Hän vastasi heille: »Mitä Mooses on siitä säätänyt?» 4
10:4
Matt. 5:31
He sanoivat: »Mooses antoi meille luvan kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon.» 5 Silloin Jeesus sanoi: »Te olette kovasydämisiä, siksi hän laati teille sen säännöksen. 6
10:6
1. Moos. 1:275:2
Mutta maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. 7
10:7,8
1. Moos. 2:24Ef. 5:31
Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, 8 niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. 9
10:9
1. Kor. 7:10
Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.»

10 Kun he olivat keskenään, opetuslapset kysyivät uudestaan tätä asiaa. 11

10:11
Matt. 5:32
Luuk. 16:18
Jeesus sanoi heille: »Se, joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, on avionrikkoja ja tekee väärin vaimoaan kohtaan. 12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hänkin tekee aviorikoksen.»

Jeesus siunaa lapsia

13

10:13–16
Matt. 19:13–15
Luuk. 18:15–17
Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, 14 mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: »Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. 15
10:15
Matt. 11:25 - 18:3 - 21:16
1. Kor. 14:20
Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.» 16
10:16
Mark. 9:36
Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.

Voiko rikas pelastua?

17

10:17–31
Matt. 19:16–30
Luuk. 18:18–30
Kun Jeesus lähti jatkamaan matkaansa, muuan mies tuli juoksujalkaa, polvistui hänen eteensä ja kysyi: »Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän?» 18 Jeesus vastasi hänelle: »Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu. 19
10:19
2. Moos. 20:12–165. Moos. 5:16–20Room. 13:9
Käskyt sinä tiedät: älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista valheellisesti, älä riistä toiselta, kunnioita isääsi ja äitiäsi.»

20 »Opettaja, kaikkea tätä olen noudattanut nuoresta pitäen», vastasi mies. 21

10:21
Matt. 13:44 - 46
Luuk. 12:33
Ap. t. 2:45
Jeesus katsahti häneen, rakasti häntä ja sanoi: »Yksi sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua.» 22 Mies synkistyi näistä sanoista. Hän lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

23

10:23
Ps. 62:11
Sananl. 11:28
Mark. 4:19
1. Tim. 6:17
Jeesus kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: »Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan!» 24 Opetuslapset hämmästelivät hänen sanojaan, mutta Jeesus jatkoi: »Lapseni, Jumalan valtakuntaan on todella vaikea päästä. 25 Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.» 26 Opetuslapset olivat yhä enemmän ihmeissään ja kyselivät toisiltaan: »Kuka sitten voi pelastua?» 27
10:27
1. Moos. 18:14
Job 42:2
Jer. 32:17
Sak. 8:6
Mark. 14:36
Luuk. 1:37
Jeesus katsoi heihin ja sanoi: »Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Jumalalle on kaikki mahdollista.»

Opetuslasten tuleva palkka

28

10:28
Mark. 1:18
Silloin puuttui Pietari puheeseen ja kysyi: »Entä me? Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua.» 29 Jeesus vastasi: »Totisesti: kuka ikinä minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, äidistään, isästään tai lapsistaan tai pelloistaan, 30 hän saa satakertaisesti: nyt, tässä maailmanajassa, taloja, veljiä ja sisaria, äitejä ja lapsia ja peltoja – tosin myös vainoa – ja tulevassa ajassa hän saa iankaikkisen elämän. 31
10:31
Matt. 20:16
Luuk. 13:30
Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä.»

Jeesus puhuu vielä kerran kuolemastaan

32

10:32–34
Matt. 20:17–19
Luuk. 18:31–34
Kun he sitten nousivat Jerusalemiin vievää tietä, Jeesus kulki muiden edellä. Opetuslapset olivat ymmällä, ja heidän perässään kulkevat ihmiset alkoivat pelätä. Silloin Jeesus kutsui taas luokseen kaksitoista opetuslastaan ja alkoi puhua heille siitä, mitä hänelle oli tapahtuva: 33
10:33,34
Mark. 8:31 - 9:31
»Me menemme nyt Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja lainopettajien käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille, 34 ja nämä pilkkaavat ja sylkevät ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista.»

Jeesus ja Sebedeuksen pojat

35

10:35–45
Matt. 20:20–28
Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: »Opettaja, meillä olisi sinulle pyyntö. Suostuthan siihen.» 36 »Mitä te haluatte minun tekevän?» kysyi Jeesus. 37
10:37
Matt. 19:28
He vastasivat: »Kun kirkkautesi tulee, anna meidän istua vierelläsi, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolella.» 38
10:38
Mark. 14:36Luuk. 12:50
Jeesus sanoi heille: »Te ette tiedä mitä pyydätte. Onko teistä juomaan sitä maljaa, jonka minä juon? Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?» 39
10:39
Ap. t. 12:2
2. Tim. 2:11 - 12
»Voimme», he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: »Sen maljan, jonka minä juon, te vielä juottekin, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan myös teidät. 40 Mutta minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani. Ne paikat ovat niiden, joille ne on tarkoitettu.»

41 Kun muut kymmenen kuulivat tästä, he suuttuivat Jaakobille ja Johannekselle. 42

10:42–45
Luuk. 22:25–27
Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: »Te tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsijan asemassa, ovat kansojen herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. 43
10:43
Matt. 23:11
Mark. 9:35
Luuk. 9:48
Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, 44
10:44
1. Piet. 5:3
ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. 45
10:45
Joh. 13:14
Fil. 2:7 - 8Jes. 53:10–12
Ef. 1:7
1. Tim. 2:6
1. Piet. 1:18 - 19
Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.»

Jeesus parantaa sokean kerjäläisen

46

10:46–52
Matt. 20:29–34
Luuk. 18:35–43
He tulivat Jerikoon. Kun Jeesus sitten lähti kaupungista opetuslastensa kanssa ja suuren väkijoukon seuraamana, tien vieressä istui sokea kerjäläinen Bartimaios, Timaioksen poika. 47
10:47
Matt. 1:1Matt. 9:27 - 15:22
Luuk. 17:13
Kun hän kuuli, että ohikulkija oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa: »Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!» 48 Monet käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: »Daavidin Poika, armahda minua!» 49 Silloin Jeesus pysähtyi ja sanoi: »Kutsukaa hänet tänne.» He menivät kutsumaan sokeaa ja sanoivat hänelle: »Älä pelkää. Nouse, hän kutsuu sinua.» 50 Mies heitti vaippansa yltään, nousi kiireesti jaloilleen ja tuli Jeesuksen luo. 51 »Mitä haluat minun tekevän sinulle?» Jeesus kysyi. Sokea vastasi: »Rabbuuni 10:51 Rabbuuni on kunnioittava puhuttelusana ja merkitsee ’opettajani’, vrt. Matt. 23:7. , anna minulle näköni.» 52
10:52
Mark. 5:34
Silloin Jeesus sanoi hänelle: »Mene, uskosi on parantanut sinut.» 10:52 Toinen tulkinta: pelastanut sinut. Samassa mies sai näkönsä takaisin, ja hän lähti kulkemaan Jeesuksen mukana.

11

Jeesuksen toiminta Jerusalemissa

11—12

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin

111

11:1–11
Matt. 21:1–9
Luuk. 19:28–38
Joh. 12:12–19
Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan 2 ja sanoi heille: »Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. 3 Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin.»

4 Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. 5 Paikalla olevat ihmiset kysyivät: »Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?» 6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. 7

11:7
Sak. 9:9
He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. 8
11:8
2. Kun. 9:13
Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. 9
11:9
Ps. 118:25 - 26Matt. 23:39
Luuk. 13:35
Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat:

– Hoosianna! 11:9 Ks. selitystä Matt. 21:9.

Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!

10

11:10
Luuk. 1:32
Siunattu isämme Daavidin valtakunta,

joka nyt tulee!

Hoosianna korkeuksissa!

11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppeliin ja katseli siellä kaikkea, mutta koska oli jo myöhä, hän lähti kahdentoista opetuslapsensa kanssa Betaniaan.

Jeesus kiroaa viikunapuun

12

11:12–14
Matt. 21:18 - 19
Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. 13
11:13
Miika 7:1
Luuk. 13:6
Hän näki jonkin matkan päässä viikunapuun, joka oli lehdessä, ja meni katsomaan, löytyisikö siitä jotakin. Puun luo tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä vielä ei ollut viikunoiden aika. 14 Silloin Jeesus sanoi puulle: »Älköön kukaan enää ikinä syökö sinun hedelmääsi!» Hänen opetuslapsensa kuulivat tämän.

Temppelin puhdistaminen

15

11:15–19
Matt. 21:12–17
Luuk. 19:45–48
Joh. 2:13–17
He tulivat Jerusalemiin, ja Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat 16 eikä antanut kenenkään kulkea tavaraa kantaen temppelialueen kautta. 17
11:17
Jes. 56:7Jer. 7:11
Hän opetti ihmisiä näin: »Eikö ole kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva kaikille kansoille rukouksen huone’? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.»

18

11:18
Mark. 3:6Mark. 1:22
Ylipapit ja lainopettajat kuulivat tämän ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä. He pelkäsivät häntä, koska hänen opetuksensa oli tehnyt ihmisiin voimakkaan vaikutuksen.

19 Illan tultua Jeesus ja opetuslapset lähtivät kaupungin ulkopuolelle.

Viikunapuusta saatu opetus

20

11:20–25
Matt. 21:20–22
Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juuriaan myöten. 21 Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut, ja sanoi Jeesukselle: »Rabbi, katso! Puu, jonka kirosit, on kuivettunut.» 22 Jeesus sanoi heille: »Uskokaa Jumalaan. 23
11:23
Matt. 17:20
Luuk. 17:6
Totisesti: jos joku sanoo tälle vuorelle: ’Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen!’, se myös tapahtuu, jos hän ei sydämessään epäile vaan uskoo, että niin käy kuin hän sanoo. 24
11:24
Jaak. 1:6
Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän. 25
11:25
Matt. 6:14 - 15
Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi. [ 26 Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.»] 11:26 Jae puuttuu luotettavimmista käsikirjoituksista.

Jeesukselta kysytään valtuuksia

27

11:27–33
Matt. 21:23–27
Luuk. 20:1–8
He tulivat taas Jerusalemiin. Kun Jeesus kävi temppelissä, tulivat ylipapit, lainopettajat ja vanhimmat hänen luokseen. 28
11:28
Ap. t. 4:7
He kysyivät häneltä: »Millä valtuuksilla sinä tällaista teet? Kuka sinut on valtuuttanut tekemään tätä?» 29 Jeesus vastasi heille: »Minäkin teen teille kysymyksen. Vastatkaa te ensin minulle, niin minä sanon teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen. 30 Oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä? Mitä sanotte?»

31

11:31
Luuk. 7:30
He neuvottelivat keskenään: »Jos sanomme: ’Taivaasta’, hän sanoo: ’Miksi sitten ette uskoneet häntä?’ 32
11:32
Matt. 11:9
Mark. 6:20
Sanoisimmeko sitten: ’Ihmisistä’?» Mutta he pelkäsivät kansaa, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. 33 Niin he vastasivat Jeesukselle: »Emme tiedä.» Silloin Jeesus sanoi: »En minäkään sitten sano teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen.»

12

Vertaus viinitarhan vuokraajista

121

12:1–12
Matt. 21:33–46
Luuk. 20:9–19
12:1
Jes. 5:1 - 2
Jeesus alkoi puhua heille vertauksin:

»Mies istutti viinitarhan, ympäröi sen aidalla, louhi kallioon viinikuurnan ja rakensi vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja muutti itse pois maasta.

2 »Sovittuun aikaan hän lähetti palvelijansa viinitarhan viljelijöiden luo, jotta saisi heiltä osansa tarhan sadosta. 3 Mutta nämä ottivat miehen kiinni, pieksivät hänet ja lähettivät takaisin tyhjin käsin. 4 Omistaja lähetti heidän luokseen toisen palvelijan, mutta tätäkin he pahoinpitelivät ja häpäisivät. 5 Hän lähetti taas uuden palvelijan, ja tämän he tappoivat. Samoin kävi seuraavienkin: toiset he pieksivät, toiset tappoivat. 6

12:6
Mark. 1:11 - 9:7
Nyt oli jäljellä enää yksi, hänen rakas poikansa. Tämän hän lähetti vuokraajien luo viimeiseksi ajatellen: ’Minun omaan poikaani he eivät sentään uskalla koskea.’ 7 Mutta nämä sanoivat toisilleen: ’Hän on perillinen. Tapetaan hänet, niin perintö on meidän.’ 8 He ottivat hänet kiinni, tappoivat hänet ja heittivät ulos viinitarhasta.

9

12:9
Ap. t. 13:46 - 18:6 - 28:28
»Mitä viinitarhan omistaja nyt tekee? Hän tulee ja ottaa nuo viljelijät hengiltä ja antaa viinitarhansa toisille. 10
12:10,11
Ps. 118:22 - 23
12:10
Jes. 28:16
Ap. t. 4:11
Room. 9:33
1. Piet. 2:4–8
Olette kai lukeneet kirjoituksista tämän kohdan:

– Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,

on nyt kulmakivi.

11 Herralta se on tullut,

ja se on ihmeellinen meidän silmissämme.»

12 Neuvoston jäsenet olisivat halunneet ottaa Jeesuksen kiinni, sillä he ymmärsivät, että Jeesus oli vertauksessaan puhunut heistä. Mutta koska he pelkäsivät kansaa, he antoivat hänen olla ja lähtivät pois.

Kysymys veron maksamisesta keisarille

13

12:13–17
Matt. 22:15–22
Luuk. 20:20–26
12:13
Mark. 3:6
Sitten he lähettivät muutamia fariseuksia ja Herodeksen kannattajia Jeesuksen luo saadakseen hänet puheistaan kiinni. 14
12:14
Luuk. 23:2
Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: »Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut totta ja olet ihmisistä riippumaton. Sinä et tee eroa heidän välillään, vaan opetat Jumalan tietä totuuden mukaisesti. Onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän maksaa vai ei?»

15 Jeesus tiesi heidän teeskentelevän ja sanoi: »Miksi te yritätte saada minut ansaan? Näyttäkää minulle denaarin raha.» 16 He ottivat esiin rahan, ja hän kysyi: »Kenen kuva ja nimi siinä on?» »Keisarin», he vastasivat. 17

12:17
Room. 13:7
Silloin Jeesus sanoi heille: »Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.» Tämä vastaus jätti heidät ymmälle.

Kysymys ylösnousemuksesta

18

12:18–27
Matt. 22:23–33
Luuk. 20:27–40
12:18
Ap. t. 23:8
Sitten Jeesuksen luo tuli saddukeuksia 12:18 Ks. selitystä Matt. 3:7. , jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen: 19
12:19
5. Moos. 25:5 - 6
»Opettaja, Mooses on säätänyt näin: ’Jos jonkun veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon mutta ei lasta, tämän miehen tulee ottaa veljensä vaimo ja hankkia jälkeläinen veljelleen.’ 20 Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli jättämättä jälkeläisiä. 21 Silloin toinen otti lesken, mutta hänkin kuoli jälkeläisiä jättämättä. Samoin kävi kolmannen 22 ja kaikkien seitsemän: heiltä ei jäänyt jälkeläisiä. Viimeisenä kaikista kuoli nainen. 23 Kun he ylösnousemuksen päivänä nousevat kuolleista, kenen vaimo hän silloin on? Hänhän on ollut kaikkien seitsemän vaimo.»

24 Jeesus vastasi heille: »Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. 25 Kun noustaan kuolleista, ei oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa. 26

12:26
2. Moos. 3:6Ap. t. 7:32
Hepr. 11:16
Ja kun nyt puhumme kuolleiden herättämisestä – ettekö ole Mooseksen kirjasta lukeneet kertomusta palavasta pensaasta? Siinä Jumala puhuu Moosekselle ja sanoo: ’Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.’ 27 Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Te olette pahasti eksyksissä.»

Kysymys tärkeimmästä käskystä

28

12:28–34
Matt. 22:34–40
Luuk. 10:25–28
Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: »Mikä käsky on kaikkein tärkein?» 29
12:29,30
5. Moos. 6:4 - 510:12 - 13
Jeesus vastasi: »Tärkein on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. 30 Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ 31
12:31
3. Moos. 19:18Matt. 19:19
Room. 13:9
Gal. 5:14
1. Tim. 1:5
Jaak. 2:8
Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näitä suurempaa käskyä ei ole.»

32

12:32
5. Moos. 4:35 - 39
Jes. 45:5 - 6 - 21
Lainopettaja sanoi hänelle: »Oikein, opettaja! Totta puhuit, kun sanoit, että Herra on ainoa Jumala, ei ole muita kuin hän. 33
12:33
Ps. 40:7
Ja kun rakastaa häntä koko sydämestään, kaikella ymmärryksellään ja kaikella voimallaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, se on enemmän kuin polttouhrit ja kaikki muut uhrit.» 34 Jeesus näki, että hän vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: »Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.»

Kukaan ei enää rohjennut kysyä Jeesukselta mitään.

Daavidin poika ja Daavidin herra

35

12:35a
Matt. 22:41–46
Luuk. 20:41–44
Temppelissä opettaessaan Jeesus puolestaan kysyi: »Kuinka lainopettajat voivat sanoa, että Messias on Daavidin poika? 36
12:36
Ps. 110:1Ap. t. 2:34 - 35
1. Kor. 15:25
Hepr. 1:13 - 10:12 - 13
Daavid itse on Pyhän Hengen innoittamana sanonut:

– Herra sanoi minun herralleni:

Istu oikealle puolelleni.

Minä kukistan vihollisesi,

panen heidät jalkojesi alle.

37
12:37–40
Matt. 23:1–36
Luuk. 11:37–54 - 20:45–47
Daavid itse sanoo Messiasta herraksi. Kuinka Messias silloin voi olla Daavidin poika?»

Varokaa lainopettajia!

Suuri kansanjoukko kuunteli Jeesusta halukkaasti. 38 Opettaessaan hän sanoi näin: »Varokaa lainopettajia! He kulkevat mielellään pitkissä viitoissa ja odottavat, että heitä tervehditään toreilla, 39 he ottavat synagogassa etumaiset istuimet ja pidoissa kunniapaikat, 40

12:40
Matt. 6:5
mutta vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksiaan vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan heidän tuomionsa.»

Lesken ropo

41

12:41–44
Luuk. 21:1–4
12:41
2. Kun. 12:10
Joh. 8:20
Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. 42 Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. 43
12:43
2. Kor. 8:12
Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: »Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. 44 Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.»

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]